Kauhajoen lukion historiaa

Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2011: Lue lisää 14

Posted on
Luokaton lukio

”Lukion tulee pyrkiä kasvattamaan oppilaansa tasapainoiseksi, hyväkuntoiseksi, vastuuntuntoiseksi, itsenäiseksi, luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi.” Näin määritteli 1985 voimaan tullut laki lukion tehtävät. Tämän onnistumiseksi lukion tiloja kunnostettiin kesällä 1988: salin lattia uusittiin, piha-alue valaistiin ja paikoitusalue sekä käytetyimmät kulkuväylät päällystettiin. Lukio juhli 60 vuottaan ja oli suositumpi kuin koskaan – kaikki halukkaat eivät lukion ensimmäiselle luokalle mahtuneet.

48_p_kemia_eilaKauhajoen ja koko Suomen taloudellinen nousukausi heijastui 1980-luvun lopun lukioelämään niin, että lukiolain tavoitteita voitiin aivan oikeasti toteuttaakin. Opetussuunnitelman koulukohtaisilla valinnaiskursseilla oli mahdollisuus opiskella vapaammin ja ylioppilastutkinnon kahlitsematta. Niinpä fysiikan ja kemian työ- ja erikoiskurssit, ilmaisutaito, differentiaaliyhtälöt, kotiseutukurssi ja vieraskielinen viestintä toivat käytännön harjoituksineen ja tutkielman tekemisineen vaihtelua monen lukiolaisen koulupäivään. Tietokoneitakin saatiin lisää. Myös lukion kerhotoiminta oli vilkasta ja vaihtelevan monipuolista koko 1980-luvun ajan. Se näkyi mm. koulun järjestämissä juhlissa tasokkaina ohjelmina.

Perinteisistä juhlapäivistä vanhojen päivän vietto sai uutta puhtia tanssiaisista ja juhla-ateriasta, joista ensimmäinen nautittiin Krouvissa 19. helmikuuta 1988. Seuraavina vuosina juhla-aterian ovat valmistaneet toinen toistaan taitavammin Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen ja Kauhajoen ammattioppilaitoksen opettajat ja opiskelijat. Tanssien harjoittamisesta huolehtivat alusta alkaen liikunnanopettajat Kaija ja Simo Koski-Lammi sekä Marja-Leena Lehtinen. Juhlaperinnettä pidettiin yllä muutenkin.

Oman leimansa lukion järjestämiin juhliin antoi kansainvälisen ilmapiirin muuttuminen: kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton politiikan uusi ilme. Talvisodan 50-vuotisjuhla kokonaisuudessaan ja lumipukuisten nuorten miesten esittämä Sillanpään Marssilaulu erikseen kertoivat syksyllä 1989 sen, mitä vielä vuotta aikaisemmin ei olisi rohjettu suurelle yleisölle ääneen lausua. Sama vapauden tunne huokui myös itsenäisyyspäivän juhlissa. Kulttuuritilaisuuksissa ajan henki näkyi paljon nopeammin kuin oppikirjoissa saatikka opetussuunnitelmissa.

Lukion omaleimainen kulttuuriaktiivisuus näkyi myös lehdistössä – valtakunnan laajalevikkisiä sanomalehtiä myöten. Kauhajoen lukion oppilaskunta päätti lahjoittaa päivätyökeräyksen tuoton perusteilla olleen Kauhajoen Kulttuurisäätiön pääomien kartuttamiseksi. Taksvärkki ry:n kohteet olisivat olleet Angola, Mosambik ja Filippiinit. Lukio oli jo pari kertaa aikaisemmin avustanut päivätyökeräyksellä sotainvalideja. Syksyllä 1989 rehtori saikin vastata Taksvärkki ry:n kiukkuisiin puhelinsoittoihin ja hyökkäävään kirjoitteluun ja selittää, että lukiot voivat aivan itse päättää ketä päivätyökeräyksellä tukevat. Keräys tuotti hyvän tuloksen ja kohde – Kauhajoen Kulttuurisäätiö – perustettiin. Se on ehtinyt jakaa jo monet apurahat omintakeiseen päivätyöhön osallistuneille ja heidän nuoremmille seuraajilleen.

Koulutoimentarkastaja Unto J. Lindholm piti ohjaus- ja seurantakäynnin lukiossa 22.–25. tammikuuta 1991. Tarkastajan antamaa arviota koulun pedagogisesta toiminnasta voi perustellusti pitää Kauhajoen lukiossa tehdyn työn voitollisena tilinpäätöksenä ennen seuraavaa suurta muutosta – luokattomuutta:

Kauhajoen lukio on osallistunut lääninhallituksen järjestämään lukion sisäisen työn kehittämisseminaaritoimintaan. Kehittämisen painopistealueeksi koulun edustajat ilmoittivat kansainvälisyyskasvatuksen. Painopistealue on otettu huomioon suunniteltaessa kerhotoimintaa. Ensimmäisenä seurantapäivänä minulla oli tilaisuus seurata lukion oppilaiden järjestämää UNICEF -juhlaa. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja oppilasesitykset korkeatasoisia — Lukiolain 18 §:n 2 momentin mainitsemat aihekokonaisuudet lisäävät opiskelumotivaatiota ja lähentävät koulua ympäröivään yhteiskuntaan. Mikäli eri aineissa tehdyt tutkielmat yhdistettäisiin, olisi mahdollista koota niistä aihekokonaisuuksia.

Alkava talouslama piti kuitenkin huolen siitä, että koulutoimentarkastaja Unto J. Lindholmin kannustuksesta huolimatta kovin suuriin uudistuksiin ei ollut mahdollisuuksia. Ensimmäiset opetusta vähentäneet tuntikehyksen leikkaukset tehtiin jo lukuvuonna 1991–1992 ja punakynää käytettiin monta vuotta. Lukion alhainen kustannustaso kuitenkin hillitsi leikkauksia. Toisaalta kiinnostus lukio-opintoihin kasvoi, samoin resurssien tarve, kun työttömyys lisääntyi; kaikki halukkaat eivät lukioon mahtuneet. Luokat täyttyivätkin vuosikymmenen puolivälissä ääriään myöten.

Luokattomuus teki tuloaan koko 1990-luvun alun, sillä sitä kokeiltiin laajasti eri puolilla valtakuntaa. Kauhajoella siihen oli tutustuttu jo lukion aikuislinjalla alusta lähtien. Valtioneuvosto vahvisti uudistettuun lukiolakiin (708/1992) perustuvan tuntijaon syyskuussa 1993 ja pian sen jälkeen Kauhajoen lukiossa käynnistettiin uuteen tuntijakoon perustuvien opetussuunnitelmien valmistelu. Voimassa olleiden laajojen ja tarkkojen suunnitelmien tilalle opettajat ohjeistettiin laatimaan lyhyet ja ytimekkäät opetussuunnitelmat, jotka jättäisivät väljyyttä myös niiden toteutukselle. Oli tapahtunut kouluelämälle tyypillinen suunnan muutos ääripäästä toiseen – opetussuunnitelmien sisällöllisessä tarkkuudessa palattiin vanhoihin malleihin.

Tuntijako 835/1993Opetussuunnitelmat piti sovittaa uuteen tuntijakoon, jossa valinnaisuutta lisättiin jakamalla eri aineiden kurssit pakollisiin ja syventäviin. Lukion päättötodistuksen saaminen edellytti 44–49 pakollisen kurssin suorittamista ja vähintään kymmentä syventävää kurssi. Yhteensä kursseja piti suorittaa vähintään 75, kuten aikaisemminkin, mutta yläraja poistui. Uusi tuntijako otettiin Kauhajoen lukiossa käyttöön lukuvuoden 1994–1995 asussa ja luokattomuuteen siirryttiin 1.8.1995.

Uusina pakollisina oppiaineina tuntijakoon tulivat fysiikka ja filosofia ja molemmissa taideaineissa oli kaikille yksi pakollinen kurssi. Syventävinä kursseina Kauhajoen lukiossa on tarjottu uuden tuntijaon käyttöön otosta lähtien sekä valtakunnallisessa tuntijakopäätöksessä olevia kursseja että oman koulun tarpeisiin laadittuja kursseja. Tarjonta on vaihdellut vuosittain kysynnän ja muiden toteuttamismahdollisuuksien rajoissa. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia kursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Valinnanvaraa on ollut runsaasti.

Luokaton lukio toi tullessaan oppilasryhmät, ryhmänohjaajat ja lukujärjestykseen ns. kiertotunnit. Kauhajoella muutos toteutettiin varovasti koko koulussa yhtä aikaa. Rehtori teki kuusi lukujärjestystä, jokaiselle jaksolle omansa, kuten ennenkin. Oppilaat voivat turvallisin mielin aloittaa lukionsa perinteistä työjärjestystä noudattaen ja ilman suuria kurssivalintapulmia. Toisaalta ne, joilla oli halua ja rohkeutta edetä opinnoissaan omassa tahdissaan, voivat sen myös alusta lähtien tehdä. Opiskelijaryhmät pysyivätkin hyvin koossa.

Pakollisten kurssien väheneminen on näkynyt siinä, että kaikki lukiolaiset eivät enää suorita yhtä monta äidinkielen, historian, ruotsin tai vaikkapa englannin kurssia kuin aikaisemmin. Toiset taas valitsevat mieleisensä oppiaineen kursseja paljon entistä enemmän ja etenevät myös opinnoissaan entistä pidemmälle. Molemmat vaihtoehdot näkyvät eri oppiaineissa aikaisempaa suurempina tasoeroina. Se taas heijastelee jossakin määrin julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä siitä, mikä on tärkeää, mikä taas vähemmän tärkeää.

Uudistus teki mahdolliseksi kurssien itsenäisen opiskelun. Kauhajoen lukiossa itsenäiseen opiskeluun kuuluu tavallisesti tutkielman teko ja koe, kuten kurssilla olleillekin. Itsenäisen opiskelun tarkoitus on kehittää omaehtoista työskentelyä ja tiedonhankintaa. Monet ovat huomanneet, ettei se ole niin helppoa kuin luulisi. Muutamina keväinä on ollut pieni joukko abiturientteja, jotka ovat joutuneet viime tingassa ottamaan todellisen loppukirin saadakseen kaikki 75 kurssia suoritettua ja valkolakkinsa samassa juhlassa kuin muutkin.

Hankkeita ja yhteistyötä

Kauhajoen lukio on toiminut hyvin taloudellisesti. Yhteislyseon perintönä oli opittu säästeliäiksi, eivätkä kunnallistamisen myötä parantuneet mahdollisuudet johtaneet talouden löystymiseen. Niinpä nettomenot äyriä (veroprosenttia) kohti olivat lukiossa alkavine iltalinjoineen 1986 vain 0,20 penniä (0,03 €), kun vastaava luku Vaasan läänissä oli 0,26 penniä ja koko maassa 0,27 penniä.

Talouslama 1990-luvun alussa kiristi tuntikehystä entisestään eikä opettajien lomautuksiltakaan säästytty. Kunta päätti talousarviossaan alentaa tuntikehystä 1.8.1994 alkaen edellisen lukuvuoden tasosta 6 %. Lukion oppilailta perittiin lyhyen aikaa lukukausimaksua ja iltalinjan opiskelijat menettivät ruokaetunsa. Aikuislinja otti käyttöön myös kirjoittautumis- ja kurssimaksun.

lukion_kustannukset_1991-1997

Yksikköhinnat kertovat lamavuosista karua kieltä. Erityisesti lukion oppilaskohtaiset kustannukset putosivat ja ryhmäkoot kasvoivat. Kauhajoen lukio oli kaukana valtionapuperusteiden yksikköhinnoista. Nousukausikaan ei tuonut nopeaa parannusta, sillä vielä 1997 oli pitkä matka vuoden 1991 lukuihin.

Aikuislinja pystyi laman alkaessa jopa kasvattamaan oppilaskohtaisia kustannuksia. Suuri yksikköhinnan kasvu 1995 alkaen oli osaksi seurausta ammattioppilaitoksissa opiskelevien ja ylioppilastutkintoon tähtäävien opiskelijoiden kirjaamisesta myös aikuislinjalle valtionavun saajiksi. Aikuislinjan vähimmäiskurssimäärät ovat ns. kaksoistutkinnon (yhdistelmätutkinnon) suorittajilla ylioppilaskirjoitusaineissa 30–36 kurssia, aikuislinjan opiskelijoilla 44–49 kurssia. Lukiossa vähimmäiskurssimäärä on 75. Lamavuosina aikuislinjalla oli runsaasti muutamia kursseja vuodessa suorittavia aineopiskelijoita, joiden mukana olo kunnan tilinpäätösten yksikköhinnoissa alensi niitä verrattuna valtionapuperusteeseen. Esimerkiksi vuonna 1995 valtionapuperusteen oppilasmäärä oli 95, mutta kunnan tilinpäätöstiedoissa edellisen vuoden tilastopäivän 20.9.1994 oppilasmäärä oli 178. Aikuislinja selviytyikin talousasioissa hyvin.

Talouskehitys näkyi myös lukion tuntikehyksessä. Lukuvuonna 1994–1995 lukiolla oli käytettävissään kaikkiaan 420 tuntia, mikä teki oppilasta kohti 1,36 kurssia (viikkotuntia). Taloudellisen nousun aikanakin 1996–2001 kokonaistuntimäärä on vaihdellut 1,42–1,56 tuntiin oppilasta kohti. Itse tuntikehys on kuitenkin menettänyt merkityksensä, kun kunnallistaloudessa siirryttiin vuosituhannen lopulla kokonaisrahoitukseen: lukio ja aikuislinja saavat talousarviossa rahat, joilla niiden tulee tarjota palvelut opiskelijoilleen.

Lukio ja aikuislinja ovat pyrkineet 1990-luvun loppuvuosista lähtien kohentamaan toimintamahdollisuuksiaan ja kehittämään opetustaan erilaisilla hankkeilla ja projektirahoituksilla.

53_p_Rytmia_yli_rajojenHankkeista ensimmäinen oli Suupohjan koulujen yhteinen kansainvälinen nuorison kulttuuritapahtuma Mens sana in corpore sano, Terve sielu terveessä ruumiissa 1997–1998. Se käynnistyi näyttävästi Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlan ohjelmalla Nää maat, nää mannut, joka valmistettiin yhdessä peruskoulun kanssa. Suomalasinuorten Euroopan matkan kokemuksia eri tavoin käsittelevä kokonaisuus esitettiin kahdeksan kertaa yhteensä 2000 katsojalle. Seuraavana syksynä Mens sana in corpore sano -festivaaliin osallistui kauhajokelaisten lisäksi nuoria koko Suupohjan alueelta sekä nuoria Ukrainan Gorlovkasta ja Alankomaiden Venraysta. Kymmenen päivän aikana vieraat osallistuivat ruokamessuille ja tutustuivat muutenkin Kauhajokeen. Festivaalin juhlaohjelmaa harjoiteltiin viikon ajan taidetyöpajoissa. Päätteeksi monipuolinen ja monikulttuurinen ohjelma Rytmiä yli rajojen esitettiin 3 200 katsojalle. Mens sana in corpore sano -kulttuuritapahtuma ennakkovalmisteluineen kustannettiin Kauhajoki-Seura ry:n hakemalla ja tukemalla Euroopan Unionin Leader-rahalla, jota saatiin lähes 265 000 mk (44 000 € ). Talkootyön osuus oli n. 50 000 mk. Kulttuurifestivaalin jälkeenkin kauhajokelaisnuorten yhteistyö hollantilaisten kanssa on jatkunut oppilasvaihtona.

Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämisohjelma, LUMA-hanke, julkistettiin opetushallituksessa 27.11.1995. Kauhajoki lähti hankkeeseen mukaan 1996 yhtenä pilottikuntana. Tavoitteena oli matemaattis-luonnontieteellisen kiinnostuksen lisääminen ja osaamistason kohottaminen. Pilottikuntien piti selvittää keinot ja kustannukset tavoitteeseen pääsemiseksi. Lukiossa tavoitteeseen pyrittiin monipuolistamalla matematiikan, fysiikan ja kemian opetussuunnitelmia ja tarjottavia kursseja. Hankkeen puitteissa opettajat tiivistivät koulujen välistä yhteistyötä aineidensa opetuksen kehittämiseksi. LUMA-hankke tuotti lukiolle n. 33 000 € (lähes 200 000 mk) luonnontieteellisten aineiden opetusvälineiden ja muun varustelun hankintaan. Välineistö mahdollisti mm. laborointi- ja työkurssien entistä monipuolisemman järjestämisen ja opetusmenetelmien kehittämisen. Opettajien LUMA-työ sen sijaan oli suurelta osin talkootyötä, mikä haittasi tavoitteiden toteuttamista niin Kauhajoella kuin muuallakin.

Hankkeen päättyessä 2002 kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi LUMA-talkoiden valtakunnalliset tulokset vaatimattomiksi: rahaa oli ollut liian vähän, suunnitelmat puutteellisia ja seuranta olematonta. Selvittämättä jäi mm. pystyttiinkö hankkeen avulla nostamaan opiskelijoiden motivaatiota. Kauhajoen lukiossa hanke näyttäisi jonkin verran lisänneen laajan matematiikan opiskelijoiden määrää. Toisaalta lähtötason taidoissa näkyi projektin päättyessäkin paljon parannettavaa. Ongelma on valtakunnallinen.

Syksyllä 2000 käynnistyi fysiikan ja kemian virtuaalikouluhanke, tuttavallisesti FyKe, jonka tavoitteeksi asetettiin kehittää oppiaineiden opiskeluympäristöjä sellaisiksi, että niissä voitaisiin hyödyntää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa, saada opiskeluun vuorovaikutteisuutta, itseohjautuvuutta ja kumuloituvuutta. Kolmivuotisen hankkeen konkreettinen tavoite on ollut luoda tietoverkkoon uudenlaisia fysiikan ja kemian opetukseen soveltuvia oppimateriaaleja sekä verkon kautta tapahtuvia vuorovaikutusmuotoja. Kauhajoen lukion ja yhteiskoulun aktiivisuutta osoittaa, että virtuaalikouluhankkeessa on ollut mukana vain viisi muuta kuntaa ja kaupunkia. Opetushallitus on tukenut Kauhajokea n. 27 500 eurolla, josta lukion osuus on ollut puolet. Siitä n. 6 200 € on käytetty laitehankintoihin ja loput n. 7 500 € virtuaalikouluun, jolla on tuotettu sisältöjä LUMA-hankkeella varustettuihin puitteisiin.

Aikuislinjan hankkeita ovat olleet Barnsley Collegen kanssa aloitettu kansainvälinen avaintaitohanke ja etälukion käynnistys.

Oppimisen avara maailma

49_p_LauhassaViime vuosina lukio ja aikuislinja ovat pyrkineet vastaamaan entistä painokkaammin kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin. Se näkyy koulun runsaana kielivalikoimana, vaihto-oppilastoimintana ja opintomatkoina, mutta myös lisääntyvänä yhteistyönä Kauhajoen ja koko seudun yritystoiminnan ja oppilaitosten kanssa. Oppimisen avara maailma on ulotettu afrikkalaisen ystävyyskoulun avustamisesta osaavan työvoiman kasvattamiseen Kauhajoen seudun kasvukykyisille kärkialoille.

54_p_VaihtareitaLukio on jo pitkään ollut mukana vaihto-oppilastoiminnassa eri järjestöjen kanssa. Joka vuosi Kauhajoelle on tullut opiskelijoita eri puolilta maailmaa: Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja Saksasta ja Hollannista. Vastaavasti Kauhajoen lukiolaisia on matkustanut vuosittain pari kolme opiskelemaan vuodeksi mm. Yhdysvaltoihin, Australiaan, Itävaltaan ja Saksaan. Lisäksi monet ovat päässeet opiskelemaan ulkomaille kesäisin lyhyempiä jaksoja.

51_p_Hollannissa_rannallaKäytännön kieliharjoitteluun on ollut mahdollisuuksia myös monilla opinto- ja vaihto-oppilasmatkoilla. Hollannin Raayland Collegen kanssa oppilasvaihto alkoi jo keväällä 1996, kun hollantilaiset vierailivat Kauhajoella. Vastavierailu tehtiin samana syksynä ja kulttuurifestivaalin jälkeen vieraisilla on käyty vuorotellen lähes joka vuosi. Kauhajoen lukiolaiset ovat tutustuneet Hollantiin viimeksi huhtikuussa 2002. Kesäkuussa 1998 kymmenen oppilasta ja kaksi opettajaa teki kahden viikon vierailun Englannin Barnsleyhin

Saksan Hittfeldistä tuli opintoretkelle ja lukion vieraiksi urheiluhenkinen 20 nuoren ryhmä opettajineen helmikuussa 2000. Useimmat heistä hiihtivät Kauhajoella ensimmäistä kertaa elämässään murtomaasuksilla ja metsässä. Oppi meni hyvin perille, sillä melkein kaikki osallistuivat Kauha-hiihdon 20 km:lle ja jokunen hiihti pidemmänkin reitin. Kauhajoen lukiolaiset tekivät vastavierailun Hittfeldiin seuraavana vuonna. Helmikuussa 2002 oli taas saksalaisten vuoro vierailla Kauhajoella.

52_p_Rooman_totuus_2001Latinan opiskelijat ovat tutustuneet antiikin Roomaan lähes joka vuosi lehtori Pirjo Kaidan johdolla jo 1980-luvulta lähtien. Septem dies in urbe aeterna – seitsemän päivää ikuisessa kaupungissa – on vienyt monen oppilaan sydämen ja saanut suuntaamaan askeleet toisenkin kerran Roomaan. ”Kuka voisi Roomassa ollessaan unohtaa kuuluisaa Colosseumia – – Vaikka sen pääpiirteet olivatkin pystyssä, sen suuruutta oli vaikea käsittää sisältäpäin.”

50_p_Helsingin_retkiKotimaahan ja lähiympäristöön on tutustuttu kevätretkillä lukion alkuvuosista lähtien. Vuosituhannen vaihtuessa päivän retken tilalle on tullut perusteellisesti valmisteltu kahden päivän kulttuurimatka. Ne ovat suuntautuneet Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin, joissa on tutustuttu mm. museoihin, taidenäyttelyihin, arkkitehtuuriin ja yliopistoihin sekä käyty teatterissa. Osallistujat ovat valmistelleet tutustumiskohteista tutkielman etukäteen, jotta retkestä saataisiin kaikinpuolinen hyöty.

Ystävyyskoulu Sambiassa, Chiluba Basic School, entinen Koweni Primary School, on tarjonnut 1990-luvun alkuvuosista lähtien Kauhajoen lukiolaisille erilaista oppia: pyyteetöntä auttamista. Vaatimattomissa oloissa koulua käyvät Afrikan nuoret ovat saaneet opiskelutarvikkeita, kuten vihkoja, koulureppuja ja kyniä, mutta myös urheiluvälineitä ja vaatteita. Vuosina 2002 ja 2003 koulun tilille on maksettu rahaa lukiolaisten päivätyökeräyksen tuotosta. Rahalla Chiluba Basic School on voinut ostaa peruskoululaisten ja kehitysvammaisten ryhmän opetuksessa tarvitsemiaan tavaroita. Osa rahoista on ositettu opettajien jatkokoulutukseen Lusakassa. Vastineeksi Sambiasta on tullut kiitollisia kirjeitä ja valokuvia.

Vuosittain oppilasvaihtoon ulkomaille on osallistunut kymmeniä oppilaita. Keväällä 2002 vieraili Roomassa, Hittfeldissä ja Venrayssa neljäkymmentä opiskelijaa. Saman verran osallistutujia oli kotimaan kulttuurimatkalla. Kaikki opintomatkat, oppilasvaihto ja Sambiaan suuntautunut ystävyystoiminta on kustannettu suurimmaksi osaksi itse. Latinan opiskelijat ovat pitäneet koulun opettajat kahvipullissa ja myyjäisiä ovat harrastaneet muutkin. Kesäansioista on säästetty, että saataisiin matka maksettua ja haave toteutettua. Erilasilla hankkeilla ja projekteilla on ollut paljon helpompi saada taloudellista tukea opetusvälineisiin kuin ihmisten kohtaamiseen elävässä elämässä – toisenkin kerran.

Avaraan maailmaan matkaavien eväiksi lukio on tarjonnut runsaan kielivalikoiman. Englanti on ollut peruskoulun kolmannelta luokalta alkava kieli. Ruotsia ja saksaa on jo 1990-luvun puolivälistä lähtien opiskeltu peruskoulun 5. luokalta alkavana A2-kielenä. Ryhmät jatkoivat opintojaan lukiossa syksyllä 2002. Peruskoulun 8. luokalla on voinut aloittaa saksan, ranskan ja venäjän opintoja B2-kielinä ja jatkaa lukiossa. Lisäksi latinan, saksan, ranskan ja venäjän opintoihin on voinut tarttua alusta alkaen lukiossa. Koulujen yhteisillä kursseilla on voinut opiskella muutaman kurssin italiaa, kauppaoppilaitos on tarjonnut erikoiskursseja, Kauhajoen evankelinen opisto abikursseja ja Etelä-Pohjanmaan avoin yliopisto arvosanaopetusta.

Aikuislinjan lähi- ja etäopetuksessa aikuisväestö on voinut opiskella aineopiskelijoina yhtä tai useampaa kieltä, jos aika ei ole enempään riittänyt. Saksa on säilyttänyt koko ajan hyvin suosionsa. Peruskouluasteella kieliin on tartuttu aakkosista alkaen, jos kysyntää on ollut riittävästi, ja lukio on tarjonnut jatkoa. Harvinaisten kielten virtuaaliopetus on alkamassa maakunnallisena toisen asteen yhteistyönä 2003–2004.

Osaavan työvoiman kasvattaminen Kauhajoen kasvukykyisille kärkialoille elinkeinoelämän opiskelijayhteyksien, avoimien oppimisympäristöjen, erikoistuneiden ammatti- ja lukio-opintojen ja elinikäisen oppimisen keinoin eli Osaava-hanke, valmisteltiin syksyllä 2001. Toteutus alkoi seuraavan vuoden alussa. Hanke on laajentumassa koko Kauhajoen seutukuntaan. Tavoitteena on alusta alkaen ollut edistää opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja koko seudun kehittymistä oppivaksi alueeksi kuntien, oppilaitosten, yritysten ja vapaan kansalaistoiminnan syvällisellä yhteistyöllä. Ensiaskeleena on luotu verkostopalvelu Noviisi, jossa eri osapuolet voivat kohdata: tarjota työ- ja harjoittelupaikkoja, opinnäytetöiden aiheita ja kiinnostavia haasteita palata vielä opintojen jälkeenkin kotiseudulle. Tulevaisuudessa kajastaa koko Suupohjan kattava avoimien oppimiskeskusten verkosto. Toteutuksen vetovastuu on Kauhajoella.

Osaava-hankkeen Oppiva Suupohja -koulutusosio on arvioitu Kauhajoen seudun verkostopilotissa erityistä lisäarvoa tuovaksi kokonaisuudeksi: on huolehdittava sekä erikoisosaamisesta ammatillisilla kärkialoilla, materiaalinkäsittely-, huonekalu- ja elintarvikealalla, että monipuolisesta kielitaidosta ja ajan tasalla pysyvästä yleissivistyksestä. Opiskeluun pitäisi olla mahdollisuus aina, kun aika ja energia siihen riittävät. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on varustettu avoimiksi oppimisympäristöiksi lukiolle kielipesä ja luonnontieteen pesä, kirjastoon oma pesänsä, samoin kauppaoppilaitokselle. Koti- ja laitostalousoppilaitokselle on varustettu luonnontieteen pesä, ammattioppilaitos ja Logistia ovat saaneet teknologian pesät. Avoimet opiskelupaikat, pesät, on varustettu monipuolisilla teknisillä laitteilla, eri tallenteille sopivilla soittimilla, dataprojektoreilla, hyvällä äänentoistolla, kunnollisilla tietokoneilla, langattomilla ohjauslaitteistoilla, interaktiivisilla tauluilla ja tehokkaalla lähiverkolla. Lisäksi kaupunginkirjaston pesä on varustettu videoneuvotteluihin tarvittavalla laitteistolla, jota erityisesti aikuisopiskelijat tulevat tarvitsemaan virtuaalisilla kursseillaan entistä enemmän. Pesän mallia on haettu mm. opintomatkoilla Englannin Barnsleysta ja kotimaan yliopistoista. Osaava-projektin ensimmäisen vaiheen talousarvio oli runsaat 400 000 €, siitä EU-tukea ja valtion tukea 60 %. Lukion ja kirjaston pesien rakentamiseen käytettiin hanketukea yhteensä n. 50 000 €.

Toukokuussa 2003 tuli tieto, että Osaava-hankkeen toinen vaihe on hyväksytty Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan. Hankkeen nimi on Suupohjan oppimiskeskusten verkosto ja sen loppusumma on 1,4 miljoonaa euroa. Päärahoittajana on Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan palveluyksikön sivistysosasto, joka hallinnoi EU:lta ja valtiolta tulevaa 835 000 €:n tukea. Loppuraha on kunta- ja yksityistä rahoitusta. Summalla on tarkoitus rakentaa Kauhajoen lukion ja kaupunginkirjaston yhteyteen lisätilat, joihin varustetaan sata nykyaikaista opiskelupaikkaa ja työtiloja opettajille, sekä oppimispesien verkosto mm. Isojoelle, Jurvaan, Karijoelle ja Teuvalle. Hanke toteutetaan vuosina 2003–2006.

55_p_LaatuleimadiplomiKauhajoen lukio ja aikuislinja saivat syksyllä 2002 kehitystyölleen huomattavan tunnustuksen: kieltenopetuksen laatuleiman, European Label -tunnuksen. Se annetaan kussakin EU-maassa vuosittain vain yhdelle koululle. Opetushallituksen myöntämä laatuleima oli palkinto avoimien oppimisympäristöjen kehittämisestä, monipuolisesta kielitarjonnasta ja elinikäisen oppimisen edistämisestä.

 

Ruismäki, Liisa (2003): Lukion vuosikymmenet 1975–2003. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 101–113.
Kauhajoen lukion historiaa

Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2011: Lue lisää 15

Posted on
Arjen askareissa

Kaikkien hankkeiden, projektien, matkojen ja suurten suunnitelmien keskellä lukion ja aikuislinjan päivittäisessä työssä on pysynyt paljon perinteistä perusasioiden opettelemista: kielten sanoja, kielioppia, matematiikan tehtäviä, harjoituksia, lukemista ja muistiinpanoja, päättelytaidon kehittämistä, tutkielman tekemisen alkeita ja uusien asioiden oivaltamisen oppimista – ihmisten kohtaamista. Modernikaan tekniikka ei ole ollut oikotie onneen. Yleissivistävän lukion tavoitteet sisältävät paljon asioita, jotka on pitänyt ja pitää ilmeisesti tulevaisuudessakin vain opetella, päntätä päähän.

Luokaton lukio tarjoaa runsaat valinnanmahdollisuudet omassa ja naapurikouluissa, aikuislinjalla, Panula-opistossa ja toisen asteen ammatillisissa kouluissa. Syksystä 1994 lähtien lukion ja ammattioppilaitosten opiskelijoilla on ollut tiistai-iltapäivinä mahdollisuus opiskella toisen koulun kursseja neljän jakson aikana. Ahkerimmin naapurikoulujen kursseille ovat osallistuneet lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat. Abiturienttien aika ei käytännönläheisiin kursseihin enää ole riittänyt. Sen sijaan avoimen yliopiston opintoihin on viime vuosina ehtinyt aina jokin ryhmä mukaan.

Kauhajoen lukion opettajakunta ja henkilökunta pysyi pitkään lähes sellaisena, joksi se koulujärjestelmän muuttuessa 1975 muodostui. Vasta 1980-luvun lopulla tapahtui useampia muutoksia. Englannin lehtoriksi vaihtui Arja Järvensivu ja äidinkielen lehtoriksi Talvikki Lusa, joka seurasi pitkäaikaista lehtori Hillevi Pitkästä (Pyykkö) hänen matkansa päätyttyä. Kokeneiden opettajien eläkkeelle jäämisen sarjan aloitti lehtori Anja Lusa 1989. Hänen paikkansa täytti Liisa Ruismäki historian opetuksessa ja Sirpa Löytöluoma-Herrala psykologiassa. Jälkimmäiseen virkaan lisättiin opinto-ohjaus.

Seuraavalla vuosikymmenellä Simo Marttila, Maija-Liisa Kahelin, Kirsti ja Jaakko Sironen sekä Heikki Saarikoski pääsivät täysin palvelleina viettämään ansaitsemiaan vapaavuosia. Lisäksi kielivalikoiman laajentuminen on tuonut uusia opettajia. Lehtorit Anu Leikas, Eila-Irmeli Nurmi, Virpi Nyman, Marjo Nuuttila, Sami Joensuu, Heikki Luoma ja Simo Tolvanen ovat täyttäneet edeltäjiensä paikat ja monipuolistaneet kielten opetusta. Lukion ja aikuislinjan psykologian opetuksesta ja opinto-ohjauksesta on omalta osaltaan vastannut lehtori Tuula Kuittinen ja äidinkieltä on opettanut lehtori Maria Kuula-Laava. Useita vuosia lukiossa palvelivat myös lehtorit Päivi Heikka englannin ja Heikki Kuitunen biologian opettajana sekä Susanna Kunto psykologian opettajana ja opinto-ohjaajana. Myös monet yhteislyseosta peruskouluun siirtyneet ja myöhemmin peruskoulun virkoihin tulleet uudet lehtorit ovat kokeneiden kollegojensa tapaan opettaneet pitkään lukiossa. Heitä ovat mm. Marja Juntunen, Eeva ja Leo Laita, Arvo Korhonen, Jarmo Mäki-Ketola, Seppo Myllymäki, Riitta Maunula-Craycroft, Riitta Huhta-Koivisto, Hannu Panula, Harri Mäkinen, Jaakko Syrjänen, Heli Peura ja Tarja Kangas. Monet ovat työskennelleet lisäksi aikuislinjalla.

Lukion henkilökunta on ollut pysyvää. Talonmies-vahtimestari Arto Nevala palveli lukiota koulutalojen vaihtamisesta 1979 lähtien ja kanslisti Ulla Laurila (Mattila) vuodesta 1971 lähtien. Molempien työvuodet tulivat täyteen 1996–97 ja vapaus omissa askareissa koitti. Lukio sai uudeksi talonmies-vahtimestariksi Olli Koiviston ja kanslistiksi Satu Koiviston, jota on äitiyslomittanut Marjo Ahonen. Puhtaanapidosta ja monesta muusta askareesta tiilitalossa ovat vastanneet kouluhuoltajat Ritva Nisula, Helena Knuuttila, Tuula Moisio ja Silja Rinta-Möykky. Sama pysyvyys on leimannut myös terveydenhoitoa. Vuodesta 1976 lähtien kouluterveydenhoitajina ovat toimineet Aino Laitila, Eeva-Liisa Arola, Kaarina Viitasaari ja Marita Lehikoinen.

Vakiintunut ja ammattitaitoinen työvoima on ollut lukion vahvuus. Vuosituhannen vaihduttua opettajien ja henkilökunnan ikärakenne onkin sisältänyt sekä kokemuksen tuomaa realismia että nuoruuden innokasta idealismia.

 

Opiskelijat

Kauhajoen lukio oppilasmäärä pysyi pitkään suhteellisen alhaisena, ikäluokasta aloitti lukion vielä 1980-luvun alkupuoliskollakin vain runsaat 40 %. Samaan aikaan koko maan 16-vuotiaista kävi lukiota 50–55 %. Vasta ikäluokkien pienentyminen nosti lukion aloittaneiden suhteellisen määrän aika ajoin lähemmäksi maan keskitasoa.

1-luokalle_tulleet_oppilaat_1980-2003

Lukioon tulleiden suhteellinen osuus kasvoi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun lamavuosina selvästi. Seurauksena oli, että Kauhajoen sivistyslautakunta asetti uusien oppilaiden määrälle ylärajan 108, koulun kokonaisoppilasmäärälle 310 ja keskiarvorajaksi 7,5. Muutamina vuosina kaikki halukkaat eivät lukioon päässeet. Rajat olivat voimassa vielä keväällä 2003, vaikka ikäluokat ovat pienentyneet ja jotkut ovat joutuneet keskiarvorajan takia aloittamaan lukionsa naapurikunnissa.

56_p_Englantia

Vuodesta 1995 ylioppilastutkinnon edellyttämiä opintoja ovat voineet suorittaa myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijat, mikä vuosikymmenen lopulla alkaa näkyä selvästi lukioon tulevien määrässä. Kauhajoen peruskoulun 9. luokan oppilaista on kaksoistutkinnon opiskelijoiksi hakenut vuosittain 10–24 nuorta. Erikoislukioihin kauhajokelaisia lähtee vähemmän kuin mitä naapurikunnista, lähinnä Isojoelta ja Karijoelta, tulee oppilaita Kauhajoelle.

Lukion oppilasmäärä kohosi vuodesta 1975 alkaen kymmenessä vuodessa 300:aan. Määrä putosi välillä hieman, kunnes 1990-luvulla se oli korkeimmillaan 315. Vuosituhannen vaihteessa lukion oppilasmäärä on ollut laskusuunnassa: ikäluokat ovat olleet entistä pienemmät ja ammattioppilaitosten kaksoistutkinnon houkutus vaikuttaa niin ikään.

lukion_oppilasmaara_1975-2003

Aikuislinjan oppilasmäärän on vaihdellut suuresti eri vuosina sen mukaan, miten aineopiskelijat ja ammatillisten oppilaitosten ylioppilastutkintoon tähtäävät opiskelijat on tilastoitu.

aikuislinjan_opiskelijat_1986-2003

Aikuislinjan oppilasmäärät – etenkin aineopiskelijoiden määrä – kasvoi lamavuosina, mutta heidän sitoutumisensa oli eri syistä vaihtelevaa. Opiskelu kesti usein vain yhden lukuvuoden. Aikuisopiskelijoista oli huomattavan suuri osa naapurikunnista, esim. syksyllä 1992 kaikkiaan 201 opiskelijasta noin 25 %. Eniten ulkokuntalaisia tuli Teuvalta, Kurikasta ja Jalasjärveltä.

Koko peruskoulun opiskelijoita ei ole enää 1996 vuoden jälkeen ollut. Sen sijaan yksittäisten aineiden kursseja on järjestetty lähinnä kielivalmiuksien parantamiseksi niin, että lukio-opinnot ovat tulleet mahdollisiksi. Tätä pitkää tietä edetenkin monet aikuiset ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon.

Syksystä1995 alkaen aikuislinja on huolehtinut ammattioppilaitosten ylioppilastutkintoon tähtäävien opiskelijoiden lukiokurssien opetuksesta. Sekä ammattitutkintoa että ylioppilastutkintoa on lähtenyt tavoittelemaan 1995–2002 oppilaita seuraavasti:

kaksoitutkinnon_aloittajat_1995-2003

Kaksoistutkinnon aloittajien määrä on vakiintunut yhteensä lähelle viittäkymmentä neljässä toisen asteen ammatillisessa yksikössä.

 

Tulokset

57_p_Yo-kirjoitukset

Lukion ja aikuislinjan opiskelu on tavoitteellista ylioppilastutkintoon, lukion päättötodistukseen, ammattitutkintoon ja aikuislinjan alkuvuosina myös peruskoulun suorittamiseen tähtäävää opiskelua. Lukio-opinnot ovat lakkia ja elämää varten.

Ylioppilastutkintoa tavoitellaan yleensä kolmessa vuodessa. Itse tutkintoon on tullut vuoden 1975 jälkeen joitakin muutoksia, mutta arvostelu on pysynyt koko ajan suhteellisena ja vertailukelpoisena. Arvosteluasteikko on kuitenkin laajentunut: hyväksytyn raja on madaltunut ja laudaturia on entistä vaikeampi saada, sillä se on jaettu kahtia eximia cum laude ja laudatur-arvosanoihin.

59_p_Ylioppilaat_koivukujalla_2001

Ylioppilastodistuksen saamisen edellytyksenä on lukion tai ammattitutkinnon suorittaminen. Luokallisessa lukiossa lähes kaikki suorittivat ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa. Monien kurssimäärä oli pitkälti yli 80 kun minimi oli 75 kurssia. Luokattoman lukion voi suorittaa väljästi 2–4 vuodessa ja sovittaa siihen ylioppilaskirjoitukset. Useimmat koko lukuvuoden vaihto-oppilaina olleet ovat kirjoittaneet vasta neljäntenä vuonna. Muuten vain pieni osa lukiolaisista on suunnitellut opintonsa alun perin neljälle vuodelle; muutamat tekevät ratkaisun lukioaikana.

Sen sijaan 1997 voimaan tullut ylioppilastutkintoasetuksen (1000/1994) mahdollistama ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen kahteen tai jopa kolmeen osaan on saanut suuremman suosion.

Lukioon tulleiden selviämisestä tavoitteeseensa kertoo viereinen viisivuotiskausittain koottu yhteenveto.

Kauhajoen lukion aloittaneet 1975–1999 ja yo-tutkinnon viimeistään v. 2002 suorittaneet

Tilasto kertoo lukion tasaisesta ja vakaasta tasosta, jossa ei ole lähes kolmen vuosikymmenen aikana ollut suuria muutoksia. Myös arvosanojen taso on ollut yleensä maan keskitason yläpuolella, muutamissa aineissa selvästikin. Tulokset vaihtelevat kuitenkin vuosittain eri aineissa ja joskus lukio on jäänyt lähelle maan keskitasoakin.

Aikuislinjan iltaopiskelijoiden opiskelu- ja elämäntilanne ovat varsin erilaiset kuin nuorisolla, samoin tavoitteet. Läheskään kaikki aikuisopiskelijat eivät pyri jatko-opintoihin, ja he mittaavatkin lähinnä omia rajojaan ja mieltymyksiään. Oppilastilastojen väljyyden ja opintojen aikana tapahtuneiden suunnitelmien muutosten takia on ollut hankalaa selvittää opiskelijoiden pääsyä tavoitteisiinsa. Arvio on, että lähes puolet koko lukion opintoihin tarttuneista on suorittanut ylioppilastutkinnon. Ilta- ja aikuislinjalta on syksyn 1988 ensimmäisestä ylioppilaasta kevään 2003 valkolakkeihin tullut yhteensä 152 ylioppilasta. Luvussa ovat mukana lähi- ja etäopiskelijat. Lisäksi monet ovat suorittaneet kokeen yhdessä tai kahdessa aineessa ja muutamat muut opiskelleet itselleen lukion päättötodistuksen.

Peruskoulun päättötutkinnon aikuislinjalla on suorittanut 1986–2000 yhteensä 42 opiskelijaa. Heistä osa on jatkanut opintoja lukiossa, osa on tarvinnut peruskoulun näyttöjä ammattiopintojensa jatkamiseen ja monet omat muuten vain nauttineet opiskelusta.

Kaksoistutkinnon aloitti viitenä ensimmäisenä vuonna 1995–1999 yhteensä 142 opiskelijaa. Heistä urakan suoritti päätökseen vuoden 2002 loppuun mennessä 70 eli 49,2 %. Osa on päätynyt kirjoittamaan vain mieluisimman aineen tai tarpeellisimmat ylioppilaskokeet.

Syksyllä 2000 kaksoistutkinnon aloittaneista 44 opiskelijasta ehti sekä ammattitutkinnon että ylioppilastutkinnon saada valmiiksi keväällä 2003 yhteensä 17 (38,6 %). Lisäksi yksi aikaisemmin opintonsa aloittanut valmistui ammattiin ja sai ylioppilastodistuksensa. Lukion 86:sta syksyllä 2000 aloittaneesta tuli keväällä 2003 seitsemänkymmentä (81,4 %) ylioppilasta. Muutamat ovat hajauttaneet kirjoituksensa neljännelle vuodelle mm. vaihto-oppilasvuoden takia. Lukiossa lakitettiin myös kaksi 1999 aloittanutta ja ensimmäinen ylioppilastutkinnon suorittanut vaihto-oppilas, hollantilainen Nuudia Laan.

Ylioppilastutkinnon suorittaneet 2003–2008

Aikuislinjalla etäopintonsa ensimmäisinä 1999 aloittaneista 12 opiskelijasta ehti kevääseen 2003 mennessä ylioppilastutkintoon asti kuusi kurinalaisinta ja tarmokkainta ahertajaa.

Ylioppilastutkinto on vain yksi – tosin hyvin tärkeä – lukion tulosten mittari, valtakunnallinen päättökoe, piiska ja porkkana. Lukio ja aikuislinja antavat kuitenkin opiskelijoilleen paljon muutakin kuin valmiudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen.

58_p_Nuudia_Laan_ym_2003

Muistoissa elävät yhteiset ponnistelut, tilaisuudet, harrastukset, kaverit, välittäminen. Tärkeintä on ollut ihmisten kohtaaminen.

 

Ruismäki, Liisa (2003): Lukion vuosikymmenet 1975–2003. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 113–123.

Viimeksi päivitetty 10.09.2011 15:25

Kauhajoen lukion historiaa

Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2011: Lue lisää 16

Posted on
Elämää ennen kirjoituksia

—-

Koulunkäynti avaa nykyään useampia ovia kuin koskaan ennen. Kansainvälisyys on läsnä päivittäisessä opiskelussa vaihto-oppilaiden muodossa. Käytännön kielitaitoaan voi kehittää monella eri aksentilla, ja maailma avartuu huomaamatta. Kolmen vuoden kuluessa olen ehtinyt tutustua brasilialaiseen Marcelloon, australialaiseen Pippiin, kanadalaiseen Jeshiin, saksalaiseen Kerstiniin ja hollantilaiseen Nuudiaan. Tänä kansainvälisyyden aikana suurempaa rikkautta, kuin ystävät joka puolelta maailmaa, voi tuskin olla.

Kauhajoen lukiosta myös lähdetään maailmalle. Vaihto-oppilasvuoden ohella on muitakin mahdollisuuksia kokea uusia kulttuureja. Kiitos opettajien, viikon reissut Saksaan, Hollantiin ja Italiaan järjestyvät vuorovuosittain. En takuulla ole ainoa, jonka rakkain koulumuisto on matka Roomaan, antiikin kehtoon, johon latinistit vuosi vuoden jälkeen tutustuvat Kaidan Pirjon johdolla. Ahkeran leipomisen tuloksena seisoimme viimein Forum Romanumilla ja huokailimme ihastuksesta. Opiskelu käytännön tasolla tuntui hohdokkaalta!60_Mira_Ojalehto_Roomassa

Hohdokkaimpana yksittäisistä koulupäivistä mielessä säilyy vanhojen päivä, jolloin liikuntasalin pukuloistossa prinssit ja prinsessat kohtasivat toisensa. Harjoitus oli tehnyt mestarin, ja pyörähtelimme sujuvasti parketilla kohti hamassa tulevaisuudessa siintävää abivuotta. Tuona päivänä ilmassa oli taikaa!

Tärkeä osa lukion oppimäärää on sekin, mitä tapahtuu lukujärjestyksen ulkopuolella. Konsertit ja vierailevat esiintyjät tarjoavat tervetullutta hengähdystä opiskelusta, mutta ne ovat myös kulttuuriin kasvattavia elämyksiä. Mielestäni lukiolaiselle vieläkin tärkeämpää on kuitenkin se, mitä opettajat tuskin muistavat, kun huomaavat läksyjen jääneen tekemättä: koulun ulkopuolinen elämä. Moni yhdistää koulun ja työssäkäynnin, kun taas joku urheilee tosissaan. Yhdellä on teatteri lähellä sydäntä, toisella on halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Kauhajoen lukio kasvattaa aktiivisia kansalaisia. Harrastukset ovat tärkeänä vastapainona opiskelulle, varsinkin meille, usein kirjaviisaiksi parjatuille lukiolaisille. Ne antavat mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen. Harrastusten lisäksi lukiolaisen elämään kuuluu luonnollisesti myös kunnon irtiotot silloin tällöin. Kaikkihan se tietävät, että raskas opiskelu vaatii raskaat huvit.

Lukio yleissivistävänä oppilaitoksena vie meitä paitsi kohti kirjoituksia, myös suoraa päätä päin elämää. Vuonna 2003 kirjoitusten kynnyksellä abiturientin tulevaisuus on yhtä auki kuin kolme vuotta aikaisemminkin, mutta elämänpituiselle piknikille on ehtinyt kertyä lihavat eväät.

 

Ojalehto, Mira (2003): Elämää ennen kirjoituksia. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 247–248.

Viimeksi päivitetty 10.09.2011 10:46