Kiitos, Kauhajoen lukio!
Kun elokuussa 1974 tulin Kauhajoen yhteislyseoon, siellä oli 907 oppilasta. Koulu toimi samassa talossa, jossa nyt ovat evakossa peruskoulun 7–9 luokkien oppilaat, parakkeja ei silloin kuitenkaan ollut. Kotitalous- ja käsityötunnit pidettiin silloisen Kansalaiskoulun tiloissa. Tällä hetkellä sillä paikalla on lähinnä iso monttu odottamassa peruskoulun kokonaisopetuksen uutta tulemista ja sen tarvitsemia tiloja. Peruskoulu tuli 1975 ja sen myötä yhteislyseosta jäi lukio omaksi kouluksi. Se peri opetustiloikseen Viljo Rewellin suunnitteleman ja 1952 kansakouluksi rakennetun tiilitalon, johon siirryttiin 1979.
Valtakunnalliset lukiolait uudistettiin perusteellisesti 1984 ja sen jälkeen on tehty useitakin lakimuutoksia. Opetukseen ovat tulleet kurssit ja jaksot, luokattomuus ja suuri valinnaisuus, ylioppilastutkintoon lisää väljyyttä ja vaihtoehtoja. Muutokset ovat olleet enimmäkseen kehitystä eteen päin, mutta joissakin asioissa on kuljettu myös taakse päin.
Kauhajoen lukio on sopeutunut muutoksiin hyvin. Koulussa on vakiintunut opettaja- ja henkilökunta, jotka ovat sitoutuneet tehtäviinsä. Pois lähteneiden tilalle on löytynyt uusia päteviä tekijöitä. Lukio onkin poikkeuksellinen työyhteisö: siellä on hyvin monen alan osaajia, pitkälle koulutettuja ja ammattinsa hallitsevia aikuisia. Aina löytyy tietoa ja taitoa – kahvitarjoilusta tietotekniikkaan, vieraiden kielten taitajista juhlien järjestäjiin ja lähes kaikkeen niiden väliltä. Opetusvälineetkin ovat hyvät ja ne kannattaa myös hyvinä pitää.
Kauhajoen lukio on kokonaisuutena tasokas koulu, se on tullut 37½ vuoden työurani aikana harvinaisen selväksi. Katsotaanpa mitä lukiotilastoa tahansa, niin Kauhajoen lukio on parhaan neljänneksen tai vähintäänkin parhaan kolmanneksen joukossa vuodesta toiseen. Lukioiden paremmuutta on viime vuosina julkisuudessa mitattu ylioppilaskirjoitusten tuloksilla ja jatko-opintoihin sijoittumisella, mutta sitä voidaan mitata myös laskemalla lukion ja ylioppilastutkinnon suorittajien määrä opintonsa aloittaneista ja lukion käyntiin käytetty aika. Kauhajoen lukion ei tarvitse esittäytyessään takertua ainoassakaan näistä mittareista mihinkään poikkeukselliseen huippuvuoteen, korkea taso on pysyvä ilmiö, vuosien työn ja kokemuksen tulos. Opettajat opettavat, henkilökunta tekee omat työnsä ja lukiolaiset opiskelevat.
Voin jättää hyvillä mielin työni Kauhajoen lukiossa.
Toivotan teille kaikille lukiossa työtä tekeville hyvää jatkoa Hemminki Maskulaisen (n. 1550–1619) Piae cantiones -kokoelmasta suomentamin säkein:
Opin sauna, Autuas aina,
Cosca vidzoill wihdhoillan.
Ei saerasta siitä saunasta,
Cuin kylmäld kylvötellän.
Opin otta, Carttain cohta
Tawoii taitamattomii,
Että lyöty, Siit on hyöty.
Seora taito ja toimi.
Kauhajoella 22.12.2011
Liisa Ruismäki
FM
