Kauhajoen lukio

Liisa Ruismäki

”Yhteiskoulupuuha” toteutui 1928

Kauhajoen Kunnallislehti julkaisi ”yhteiskoulupuuhasta” pikku-uutisen 50 mm:n palstalla 12. huhtikuuta 1928: ”Toisena pääsiäispäivänä pidettiin Aron kansakoululla kokous, jossa herätettiin henkiin pari vuotta nukuksissa ollut yhteiskoulupuuha. --- Kokous päätti, että mikäli mahdollista, olisi keskikoulu yksi- tai kaksiluokkaisena alettava jo ensi syksynä vuokrahuoneissa.” Kokouksessa valittiin toimikunta, jonka puheenjohtajaksi nimettiin maanviljelijä A. K. Kaura ja sihteeriksi opettaja Matti Porkkala. Toimikunnan tehtävä oli laatia ”tarpeelliset suunnitelmat” koulumuodosta ja kannatusyhdistyksen perustamisesta.

Etelä-Pohjanmaalla oli 1920-luvun lopun lähestyessä ylioppilastutkintoon johtavia oppikouluja – lyseoita ja yhteiskouluja – vain Vaasassa, Seinäjoella ja Kristiinankaupungissa sekä Lapualla ja Kauhavalla. Lisäksi keskikouluja oli Alavudella, Ilmajoella ja Isossakyrössä. Suomenkielisten oppikoulujen perustamisen taustalla oli ollut 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa suomalaiskansallinen innostus, jonka J. W. Snellman oli pukenut sanoiksi: "Suomi ei voita mitään väkivalloin, sivistyksen voima on sen ainoa pelastus." Yksityiset sivistyksen merkityksen oivaltaneet ihmiset ryhtyivät perustamaan yhteiskouluja, jotka olivat avoimia niin tytöille kuin pojillekin. Niihin tarvittiin rahaa. Kun Helsinkiin perustettiin 1872 suomalaista normaalikoulua, oli Kauhajoen kuntakokous valmis myöntämään sen tueksi 2 penniä äyriltä. Niin tärkeää oli suomenkielisen virkamieskunnan kasvattaminen. (Lue lisää 1)

Yksityisten oppikoulujen ylläpidosta vastasivat kannatusyhdistykset ja niiden valitsemat johtokunnat. Jäsenet keräsivät varat koulujen rakentamiseen ja opettajien palkkoihin lahjoituksina, talkootöinä ja lukukausimaksuina. Samalle perustalle syntyi myös Kauhajoen yhteiskoulu 1928.