Kirjojen lukeminen – turhaako?
Kuinka monta kirjaa olet elämäsi aikana lukenut? Joku on saattanut lukea satoja ja toinen vain muutamia, nekin joskus nuorena kouluaikoina. Onko kirjojen lukemisesta ollut mitään hyötyä? Satojen kirjojen lukija voi sanoa, että tietenkin on ollut. Maailman eri kulttuurit ja kansat ovat tulleet tutuiksi ja lukiessaan on voinut kulkeutua aivan toisenlaiseen maailmaan kuin mikä ympärillä on. Lukeminen avartaa, niin kuin matkailukin.
Nykyään peruskoulussa ja lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa kirjojen lukeminen on pakollista. Jokaiseen kurssiin kuuluu ainakin yhden kirjan lukeminen. Lukemaansa kirjaa on analysoitava ja siitä täytyy tehdä jokin tehtävä. Lisäksi lukiossa on mahdollisuus saada kirjallisuusdiplomi. Diplomia varten täytyy lukea 20 kirjaa eri aihealueista ja jokaisesta kirjasta tulee jokin pienimuotoinen tehtävä. Diplomi on yhden kurssin arvoinen, joten sillä saa yhden ylimääräisen kurssin suoritetuksi. Diplomi innostaa opiskelijoita lukemaan ja saa samalla lukijan miettimään teosta syvemmin. Tietenkin diplomi-kirjojen lisäksi on luettava kaikki pakolliset kirjat.
On hyvä asia, että kirjojen lukeminen kuuluu äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun. On varmasti monia, jotka eivät viitsisi lukea kirjoja, jos ei olisi pakko. Monet ajattelevat, että esimerkiksi elokuvien katseleminen ajaa aivan saman asian kuin kirjojen lukeminen. Onhan kirjoista tehtykin elokuvia ja myös elokuvia on kirjoitettu kirjoiksi. Elokuvien katseleminen ja kirjojen lukeminen ovat kuitenkin täysin erilaisia asioita ajatuksenjuoksua ja mielikuvitusta ajatellen. Elokuvissahan kaiken näkee valmiina, mutta kirjaa lukiessa täytyy itse rakentaa mielikuva ympäristöstä lukemiensa kuvausten perusteella. Siinä kehittyy mielikuvitus todella paljon, ja mielikuvitustahan tarvitaan kirjoittamisessa ja kaikenlaisessa luovassa työssä.
Lisäksi yksi kirjojen pakkoluettamisen hyvä puoli on se, että luettua joutuu miettimään enemmän. Kun kirjasta täytyy tehdä jokin tehtävä, kirja on luettava ajatuksella ja joskus useaan kertaan. Monesti kun omaksi huvikseen lukee kirjaa, sen voi lukea nopeasti ahmien loppuun. Kirjan sisältö voi piankin unohtua, koska sitä ei ole miettinyt sen kummemmin. Kun kirjaa joutuu analysoimaan, siitä saa paljon enemmän ajatuksia irti. Tulee ajateltua kirjoittajaa, kirjan kieltä, juonen yhteyksiä todellisuuteen, teoksen merkitystä yhteiskunnassa sekä sen sisältöä yleensä. Kun kirjaa lukee ajatuksella, se aukeaa lukijalle paremmin. Kirjasta löytää monia vertauskuvallisia asioita ja juoneen pääsee paremmin kiinni. Kirjan tapahtumat eivät enää tapahdu vain kirjan henkilöille vaan lukija pääsee niihin itse mukaan.
Kun kirjan on lukenut ensin huolellisesti, tehtäväkin on helpompi tehdä. Tehtävät ovat joskus vaikeita ja vaativat paljon ajattelua. Sellaiselle, joka lukee muutenkin vähän kirjoja, voi pakollisesta lukemisesta tulla paljon stressiä. Useimmiten kirjan saa kuitenkin valita itse, joten voi ottaa kiinnostavan ja helppolukuisen kirjan. Ainakin lukiolaisen täytyisi myös muistaa, että työtä on tehtävä paljon päämäärän eli valkolakin saavuttamiseksi.
Ja voihan kirjoja lukea muutenkin niin paljon kuin mieli tekee ja aikaa riittää. Kirjastot pursuavat kirjoja ja koko ajan niitä kirjoitetaan lisää. Pakollisestikin luettavaksi löytyy niin paljon valinnanvaraa, että jokainen löytää jotakin mielenkiintoista. Ja on lukeminen hyödyllistä, vaikkei olisikaan pakollista. Etköhän nyt sinäkin, vaikka olisit jo koulusi käynyt, tartu kirjahyllyssä odottaneeseen kirjaan tai suuntaa nokkasi kohti kirjastoa. Uppoudu mukavasti nojatuoliin ja anna tekstin viedä mukanaan.
Nimimerkki opiskelija