Teksti: Janne Kuja-Lipasti

Aikamme superyhtyeen tarjoama tuplalevy tuo 28 kappaletta tiukkaa, hiukan psykedelian kautta kulkenutta funkin höystämää rockia. Chad Smithin tiukasti groovaavat rummut ja Flean ankara funk-tyylinen soitanta antaa mainion pohjan John Fruscianten räyhääville kitaroille ja Anthony Kiedisen omalaatuiselle lauluäänelle.
Stadium Arcadium sisältää kaksi osaa, joiden nimet ovat Jupiter ja Mars. Jälkimmäinen osa saa tummenevia sävyjä levyn loppua kohti mennessä. Esimerkiksi, levyn lopettava kappale, Death of a Martian kertoo Flean koirasta, joka kuoli. 28 kappaletta sisältävä levy antaisi olettaa levyn olevan täynnä sekamelskaa ja huonoja kappeleita. Kokonaisuus on hyvinkin eheä ja soljuvasti eteenpäin keskitempolla kulkeva.
Radiosoitantaan ja sitä kautta suuren yleisön suosioon ovat päässeet muun muuassa 2 ensimmäistä kappaletta: Dani California ja Snow (Hey Oh), ja näiden lisäksi Hump De Bump. Mainitut kappaleet eroavat positiivisessa mielessä levyn tummahkosta tunnelmasta, ehkä hieman iloisemmat melodiat tarttuvatkin ihmisiin helpommin.
Bändit voisivatkin rohkaistua ja tehdä enemmän tämän kaltaisia kokeiluja. Tupla- tai triplalevyt antavat varmasti enemmän vastinetta rahalle, kuin muutama tarkkaan valittu ja viilattu kappale.