Etusivu
Toimitus
Pääkirjoitus
Päänavaus
Syntyjä syviä
Uutisia ja tapahtumia
Kalukukkaro
Kulttuuri
Urheilu
Valokuvat ja videot
Rehtorin palsta
Opon palsta
VIP
Ikkuna ulkomaille
Mappi Ö
Oppilaskunta
Arkisto

  

Sukupuolten välinen tasa-arvo työelämässä

Teksti: Noora Rosenberg

 

 

Kun olin pieni, ajattelin, että kaikki miehet tekisivät samaa työtä kuin isäni ja taas naiset samaa kuin äitini. Silloin en vielä havainnollistanut, kuinka paljon eri ammatteja voikaan olla. Vasta yhteiskoulussa on tutustuttu moniin erilaisiin ammatteihin ja koulutusmahdollisuuksiin. Nyt niistä tietää jo paljon enemmän.

Ennen vanhaan, kun teollisuus ei ollut vielä koneistunut, miehet tekivät naisia raskaampaa työtä. Oli paljon maalaistaloja, joissa kasvatettiin karjaa ja viljeltiin maata. Naiset olivat kotona, ja he hoitivat lapset sekä muun talouden. Miehet puolestaan hoitivat viljelykset ja karjan. Talouksissa, joissa ei viljelty maata tai muuta sellaista, vaan käytiin töissä kodin ulkopuolella, saattoi olla paljon naisia työttöminä, he olivat kotirouvia. Tämä on ajalta, kun esimerkiksi isoäitini oli nuori aikuinen.  Ihmiset eivät myöskään kouluttautuneet pitkälle, vaan kansakoulupohja riitti saamaan jonkin työpaikan. Naiset saattoivat käydä vain vaikkapa emäntäkoulun. Silloisessa elämässä naisten ja miesten ammattien välillä oli todella suuria eroja, miehet hoitivat selvästi miehille kuuluvat työt ja naiset taas omansa. Sukupuolten välinen jako oli siis selvä.

Nykyisin väitetään, ettei sukupuolten välillä ole ammattien suhteen eroja. Se ei kuitenkaan ole totta. Vaikka sekä miehellä että naisella olisi sama koulutus ja he olisivat samassa työpaikassa, saa mies parempaa palkkaa kuin nainen, esimerkiksi rahoitusalalla palkkaus on aivan epäsuhtainen. Tämä ei kylläkään päde valtion organisaatioissa. Esimerkiksi valtion virkamiehet saavat samaa palkkaa samasta koulutuksesta. Tästä on puhuttu paljon viime aikoina mediassa, ja asia tulee esille aina ennen eduskuntavaaleja. Ehdolla olevia haastatellaan televisioissa ja lehdissä, ja heiltä kysytään mielipidettä palkkausasiaan, joka tarvitsisi kyllä parannusta. Sitä onkin yritetty laittaa alulle jo monta vuotta.

On muutamia ammatteja, joissa on vain vähän naisia töissä, miehiä on enemmän kaikissa ammateissa kouluttautuneina. Naisvähemmistöammatteja ovat esimerkiksi lentäjä, jossa toimii tällä hetkellä vain yksi nainen. Palomiehiä (palonaisia) on vain muutama, eikä nuohoojiakaan ole Suomen mittakaavassa oikeastaan ollenkaan. Miehiä ei ole juuri ollenkaan kätilöinä eikä sihteereinä. Naisia ei myöskään ole paljon johtoasemissa, meillähän on nyt vasta ensimmäinen naispresidenttikin ja ensimmäinen naisvaltainen ministerihallitus. Nykyään kaupungeissa on jo kuitenkin naisia johtavissa asemissa. Naiset ovat aina voineet opiskella teologiaa, mutta eivät saada pappisvihkimystä. Nykyään tämäkin on jo mahdollista, vaikka asiasta onkin kiistelty paljon. Vieläkin on seurakuntia, joihin nainen ei voi päästä papin työhön. Rakennusalaa ja muita ammatteja, joissa tarvitaan paljon fyysistä voimaa, on pidetty miesvaltaisina, mutta tulevaisuudessa niihinkin aloihin on tulossa paljon uusia naiskykyjä.

                      Ammattinimikkeissäkin on eroja. Esimerkiksi jos naisen ammattinimike on lentoemäntä, miehellä se on stuertti. Ennen miehet olivat maanviljelijöitä ja naiset emäntiä. Tänä päivänä nykyaikainen maatalousväestö kutsuu itseään maatalousyrittäjiksi sukupuolesta riippumatta.

                      Minun äitini on aina ollut töissä, ja jo pikkuvauvasta asti olen ollut hoidossa päiväkodissa. En ole koskaan kokenut, että se olisi vaikuttanut negatiivisesti minuun. Naisten elämään vaikuttaa paljon perhe. Voidaan miettiä, voiko lapsentekoiässä oleva nainen saada yhtä helposti työpaikan kuin samanikäinen mies. Nuorten naisten työnsaanti saattaa vaikeutua siitä syystä, että heidän oletetaan jäävän useiksi vuosiksi kotiin lapsia hoitamaan.  Osa perheistä on tehnyt ratkaisun, että mies on jäänyt hoitamaan lapsia kotiin ja on jonkin aikaa poissa työelämästä. Uskon, että tämä on kuitenkin edelleenkin harvinaista.

                      Minun mielestäni on tärkeää, että naisetkin voivat kouluttautua yhtä paljon kuin miehet ja mihin ammattiin vain. Iso asia, joka tarvitsee kuitenkin parannusta, on palkkaus. Naisten kuuluisi saada samasta työtehtävästä samansuuruista palkkaa kuin miehet, jos koulutus, työnkuva sekä suoriutuminen työstä on samanlaista. Naisten ja miesten työelämän kuuluisi olla tasa-arvoista joka suhteessa!