|Kirjoittanut Mirka Pekonen|                                            Kaj Stenvall viettää perheineen rauhaisaa elämää Ruissalon saarella.

 

 

Ankka-hahmon isä - Kaj Stenvall

 

Ankka-maalauksistaan tunnettu taiteilija Kaj Stenvall on monien ihailema mies. Nykyään hän asuu Ruissalossa avovaimonsa sekä 2-vuotiaan tyttärensä kanssa. Tässä rauhallisessa ympäristössä kuuluisat ankkataulut jatkavat edelleen syntymistään monien ihmisten mieliksi. Kyseinen ankkahahmo täyttääkin tänä vuonna 19 vuotta.

 

 

Kun Kaj Kristian Stenvall syntyi maailmaan 25.12.1951, oli hän tietämätön tulevasta jättimäisestä menestyksestään. Hän kasvoi kaksikielisessä perheessä Tampereella ja alkoi nykyäänkin käyttämänsä öljyvärimaalauksen 18-vuotiaana. Ylioppilaaksi taiteilija valmistui vuonna 1971 ja sen jälkeen hän kävi taidekoulua vuosina 1971-1974 Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

 ”Ei minulla ollut koulun jälkeen välivuosia tai etsikkoaikaa,” Stenvall itse kertoo. ”Tiesin, mitä halusin tehdä.” Vihdoin hänen pitkäaikainen haaveensa otti toteutuakseen.

 Stenvallin ensimmäiset maalaukset nähtiin ensi kertaa kotimaassamme näyttelyssä jo vuonna 1972. Samana vuonna hänet palkittiinkin Valtion taidepalkinnolla. Uransa alkutaipaleella Stenvall teki figuratiivista eli ihmistä tai maisemaa kuvaavaa taidetta, joka ei niinkään vielä herättänyt ihmisten huomiota. Kuitenkin Stenvall aloitti varhaisessa 18 vuoden iässä öljyvärimaalauksen ja maalasi ensimmäisen työnsä aikuismaisesti nimeltään Leikki sikseen. Ensimmäinen ankka-aiheinen maalaus, Ei viestiä, syntyi vasta vuonna 1989, joten se täyttää tänä vuonna 19 vuotta. Stenvallin läpimurtonäyttelyksi voidaan sanoa Helsingin Galleria Brondan näyttelyä vuonna 1993. Silloin toivotun mediavastaanoton lisäksi näyttelyä varten teetetyt postikortit loppuivat nopeasti kesken innostuneiden vieraiden takia.

 

 

 

 

 

1800-luvun huvila                   

                                                                                 Huvila Villa Roma

Taiteilijan nykyisen huvilan, Villa Roman, hän löysi itselleen lehti-ilmoituksen avulla ja muuttikin sinne vuoden 2004 alussa.. Huvilan on suunnitellut ruotsalaissyntyinen arkkitehti Georg Theodor von Chiewitz, joka työskenteli Suomeen muutettuaan Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina.

Ruissaloon Chiewtiz suunnitteli Villa Roman lisäksi myös kaksi muuta huvilaa: Villa Hagan ja Berghornin huvilan. Chiewitz teki Villa Romasta vanhasta perinteestä erottuvan luomuksen, jonka pohjakaava ja eri fasadien, eli rakennuksen ulkopintojen, ääriviivat olivat täysin epäsymmetriset. Tällainen rakennustyyli yleistyi Villa Roman rakentamisen jälkeen.

                                           

 ”Villa Roma ei viittaa Italiaan, vaan se on tontin nimi. Se sai nimensä ruotsalaiselta maanviljelijältä, joka muutti tänne Gotlannin Roma-kylästä joskus 1800-luvun alussa”, nykyinen isäntä Kaj Stenvall osaa kertoa. Nyt Villa Romaan on tehty monenlaista remonttia, että siellä pystyisi asumaan jokapäiväisesti.

 

 

 

            

       

                      Ei viestiä, vuodelta  1989

 

 

 

Stressaava elämäntilanne ohi

 

Kun Stenvall erosi vaimostaan Kati Mikolasta, hän asui Helsingissä kolme ja puoli vuotta vaihtaen asuntoa kahdesti ja työhuonetta viidesti. Taiteilija kertoo tuon ajan olleen raskas ja kuvaileekin sitä melko painavin sanoin: ”Tunsin elämänmuutosten ja irtiottojen kuormituksen. Oli pakko tehdä jotain, että saisin toisenlaisen tuntuman ja otteen.”

Kun Stenvall oli tajunnut tilanteen, meni silti vielä yli puoli vuotta Ruissaloon muutettuaan, että hän alkoi seurata lehtiä ja TV:tä normaalisti. Nykyään Stenvall asuu Ruissalossa avovaimonsa sekä 2-vuotiaan tyttärensä kanssa, ja elämä kukoistaa.

 

 

Kuinka ankat syntyvät?

 

Stenvall kertoo, että hänellä on jatkuva tarve maalata ja että häneltä eivät ainakaan inspiraatiot lopu kesken.

 Taideteoksen valmistamisen vaiheet voi jakaa neljään osaan: Ensin taiteilija piirtää kankaalle maalauksen perusidean ja tekee alusmaalauksen, joka onkin yhden kokonaisen päivän työ. Sitten mies alkaa varsinaisen maalaamisen, joka voi kestää neljästä kymmeneen päivään. Sen jälkeen teoksen täytyy antaa vain kuivaa rauhassa. Viimeistelyyn kuuluu niin sanottu lasyyri eli taiteilija maalaa teoksen ohuesti vielä kertaalleen. Tämä voi vaikuttaa paljon lopputulokseen esimerkiksi syvyysvaikutelmalla ja valon määrällä.

 

Tavalliselle maallikolle toteutus tuskin olisi niin helppoa, miltä se kuulostaa, mutta ammattitaitelijalle se on arkipäiväistä työtä.

 

 

 Jokainen maalaus kertoo tarinan

Ankka on useiden vuosien varrella muuttunut moneksi, mutta pääasiat maalauksissa ovat silti pysyneet melko lailla samoina. Inhimillistynyt ankka on joustava symboli, joka yllättää katsojan mitä merkillisimmissä tilanteissa. Tunnistettavuus tekee maalauksista helposti lähestyttäviä, ja arvoituksellisuus herättää uteliaisuuden.

Ankka on jokamies, johon on helppo samaistua.  Toisaalta se on Stenvallin keino sanoa sanottavansa ja esittää mielipiteensä peitetyssä muodossa. Stenvall sanoo, että sitä, mitä hän maalaa, ei voi pukea sanoiksi ja se tekee hänen taiteestaan niin ainutlaatuista. Se on totta.

 Usein maalauksissa esiintyvät seksi, parisuhde ja alkoholi, koska ne kuuluvat ihmisten jokapäiväiseen elämään ja siten tekevät niistä entistä kiinnostavampia. Vielä useammin Stenvall on maalauksissaan käsitellyt uskontoa, erityisesti katolilaisuutta. Teos Union reverse esittää epävarman, hunnutetun hahmon, jonka nokka on sidottu kiinni. Maalaus viitta melko vahvasti islamilaiseen maailmaan ja fundamentalistien rajoituksiin. Joissakin maissa tämäntapaisen maalauksen julkistaminen voisi olla osin myös vaarallista, siinä on aika selkeä vihje viitaten eri uskonnollisuuksiin.

 

Union reverse –teoksessa ilmenee taiteilijan mielipide fundamentalismista eli ääriuskonnollisuudesta

 

Kolmas maailma

Stenvallin ankat muodostavat niin sanotun kolmannen maailman, sillä teoksissaan Stenvall yhdistää asioita kahdesta eri maailmasta, omastaan sekä melkeinpä liioitellusta ankkojen maailmasta, ja nuo kaksi maailmaa ristiriitojen kautta muodostavat kolmannen maailman. Taiteilija sanoo, että riippuu katsojasta, miten tämä tulkitsee hänen maalauksiaan.                                             

Kaj Stenvallin viimeisimpiä teoksia. Kova pää vuodelta 2007