Itkun monet kasvot

 

Kolmenkymmenen maan kansainvälisen vertailun mukaan suurin osa ihmisistä tunnustaa kyynelten vuodattamisen helpottavan pahaa oloa.

Paula Puska

 

      

Itkeminen on hyvä tapa purkaa surua.

 

 

 Kyyneliä kotona ja kaukana

Vertailuista on selvinnyt pari melko yllättävää tietoa suomalaisista: häpeämme vetistelyä muita vähemmän. Tulosten mukaan suomalaiset lisäksi myöntävät kaikkein voimakkaimmin itkemisen kohentavan pahaa oloa. Tämä tieto potkii kauemmas yleistä harhaluuloa suomalaisista, jotka ovat hiljaisia, tunteitaan paljastamattomia luolamiehiä. Vertailuista paljastui toinenkin yllättävä seikka: muissa maissa miehet itkevät keskimäärin vähemmän kuin Suomessa.

Kulttuurien ja uskontojen erilaiset suhteet kuolemaan aiheuttavat maantieteellisiä eroja itkemisen määrään. Esimerkiksi Japanissa

kuolemaa ei vetistellä yhtä paljon kuin länsimaissa. Hautajaiset ovat joissakin maissa jopa suuret ilojuhlat, eikä kyynelehtiminen kuulu niihin millään tavalla.

Itkusta hyvää oloa

Osa ihmisistä ei tirauttele kyyneliä juuri ollenkaan. Opittujen mallien sekä elämänkokemusten lisäksi itkemisen herkkyyteen vaikuttavat temperamentti, hormonit ja aivojen kemia. Yläasteen yhdeksännellä luokalla opiskeleva Saara, 15, kertoo itkevänsä melko usein. Saara kertoo, ettei itkulle aina edes löydy kunnon syytä, se vain helpottaa oloa.

”Ainut ikävä puoli itkemisessä on se, että nenästä alkaa valua niin paljon räkää”, Saara naurahtaa.

Tutkijoiden mukaan fyysinen helpotus on itkemisen suosion syy. Etenkin raju vollottaminen on keholle raskasta työtä, ja kun rasitus laukeaa, ihminen rentoutuu. Tästä johtuu itkemisen aiheuttama helpotuksen ja hyvänolontunne. Koska parkuminen koettelee kehoa, se ei voi jatkua tuntikausia yhteen menoon, vaan loppuu ennen liiallista rasittumista.

Suru, viha, kipu, iloisuus ja helpotus itkettävät. Psykologien mukaan useimmiten kyynelehtimistä aiheuttavat kuitenkin ihmissuhdekiemurat. Myös Saara myöntää mutkikkaiden ihmissuhteiden itkettävän sipulin lisäksi eniten. ”Etenkin iso riita perheenjäsenien kesken saattaa nostaa kyyneleet herkästikin pintaan. Perheen edessä kuitenkin kehtaa itkeä. Siitä ei synny hävettävää tunnetta, kuten vieraiden ihmisten keskellä käy.”

Itkeminen on myös selviytymiskeino

Syntyessään vauva oikeastaan parkaisee availlessaan keuhkojaan. Tämän ensimmäisen itkun tarkoituksena on saada happea. Vastasyntyneen parku johtuu luultavasti myös ympäristön muutoksen tuomasta järkytyksestä.

   

Itku on vauvan tapa viestiä.

Pikkuvauvat itkevät, koska eivät muuten osaa ilmaista itseään ja tarpeitaan. Nälkä, jano, kylmä ja paha mieli tulevat esiin äänekkäänä parkumisena.

Myös isommat lapset osaavat käyttää vollottamista hyödykseen. Moni lapsi hyödyntää parkumista kaupan karkkihyllyllä, kun äiti on kieltäytynyt ostamasta makeisia. Aikuiset saattavat kerätä sääliä sopivassa tilanteessa tirauttamalla muutaman kyyneleen.

Myös Saara myöntää käyttäneensä itkua hyödykseen. ”Kun olin pieni, yritin saada tahtoni läpi huutamalla ja parkumalla kovaan ääneen. Se toimi yleensä vain julkisilla paikoilla, kun äiti katsoi pääsevänsä helpommalla antamalla periksi. Jälkeenpäin sain kuitenkin aina toruja.”

 

 

Voiko itkemisestä hyötyä?

Kyllä 80%

 Ei 20%

Netissä tehtyyn kyselyyn osallistui lähes 4000 suomalaista.

Itkulla on monet kasvot. Epäaitojen krokotiilin kyyneleiden sijaan aidot kyyneleet viestivät tunteita ja voivat olla terapeuttisia. Sanonta ”Itku pitkästä ilosta” saattaa pitää paikkansa, mutta lauseen voi kääntää toisinkin päin: ihminen itkee myös ilosta.