Masennus jää usein huomaamatta
Suvi Lahti
Tälläkin hetkellä reilut 200 000 suomalaista on depressiossa, mutta heistä ehkä vain joka kolmas on hoidon piirissä.
Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden ryhmään kuuluva psykiatrinen häiriö. Sitä luonnehtii syvä apeuden, melankolian ja toivottomuuden tila, joka häiritsee yksilön sosiaalista toimintaa ja/tai päivittäisiä toimia. Masennus on varsin yleinen sairaus, sillä arviolta noin 5–6 % suomalaisista kärsii siitä. Masennus on sekä yksilölle suurta kärsimystä aiheuttava sairaus että suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma.
Masennus on yleisyydestään huolimatta edelleen alidiagnosoitu sairaus. Lähes jokaisella on jossain vaiheessa vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyviä ohimeneviä masennusoireita, mutta suurimmalla osalla masennus ei kehity sairauden asteelle. Siinäkin tapauksessa, että masennus puhkeaa, se jää usein toteamatta. Vakavimmillaan masennus voi johtaa itsemurhaan. Masennus lisää myös fyysisen sairastuvuuden riskiä.
NUORET JA MASENNUS
Nuoruusikäisten eli 12–22-vuotiaiden masennustilat muodostavat merkittävän ongelman. Tutkimusten mukaan vakavaa masennusta esiintyy vuoden aikana 5–10 %;lla Suomen nuorista. Depressioiden määrä kasvaa huomattavasti murrosiän käynnistymisen jälkeen, ja uusien masennusjaksojen alkaminen on todennäköisintä 15–18-vuotiailla. Tyttöjen riski on noin kaksinkertainen poikiin verrattuna.
http://www.mielenterveys-taimi.fi
Erityinen riskiryhmä ovat masennusta sairastavien vanhempien lapset. Nuoren masennusoireet jäävät kuitenkin usein tunnistamatta, ja vain alle puolet vakavastikin masentuneista nuorista on psykiatrisessa hoidossa.
MITEN MASENNUS VAIKUTTAA NUOREEN?
Masennus vaikeuttaa nuoren sosiaalista selviytymistä. Pojilla masennus voi ilmetä käytösongelmina koulussa, joka näkyy oppituntien häiritsemisenä ja koulusta poissaoloina.
Keskittymisvaikeudet ja suorituskyvyn lasku vaikeuttavat masentuneen nuoren kykyä omaksua ja oppia uusia asioita, joista seuraa usein oppimisvaikeuksia koulussa. Opetuksessa jälkeen jääminen ja jatkuvat epäonnistumiset koulussa heikentävät myös nuoren itseluottamusta ja lisäävät koulusta poissaoloja. Alisuoriutuminen opinnoissa vaikeuttaa nuoren mahdollisuuksia hakeutua myöhemmin haluamiinsa jatko-opintoihin.
Masentunut nuori tuntee avuttomuuden ja kyvyttömyyden tunteita, jolloin hän kokee, ettei pysty vaikuttamaan omiin asioihinsa. Tällöin hän käyttää usein puolustuskeinonaan vetäytymistä ja jää näin toveriryhmän ulkopuolelle, jolloin myös ihmissuhteet katkeavat helposti. Masentunut nuori pohtiikin usein vaikeuksiaan yksin, eikä kerro niistä mielellään muille.
Nuoren masennukseen liittyvä avuttomuus ja toivottomuus huonontavat nuoren itsetuntoa. Ajoittain nuori voi yrittää taistella huonoa itsetuntoa vastaan kieltämällä todellisuuden, kuvittelemalla olevansa kaikkivaltias tai pakenemalla todellisuutta alkoholin ja lääkkeiden avulla.
Masennus voi johtaa nuoren myös epäsosiaaliseen käyttäytymiseen.
Koulukiusaamisella on myös yhteys oppilaan masennukseen. Tutkimuksen mukaan vakavaa masennusoireilua ja itsemurha-ajatuksia on enemmän niillä oppilailla, jotka kiusaavat muita ja joita kiusataan kuin niillä, jotka eivät ole osallistuneet kiusaamiseen.
Masentuneelle nuorelle on tyypillistä, että hän näyttää masentuneelle vain puhuessaan masennuksesta. Nuoren voi olla myös vaikea itse havaita psyykkistä oireiluaan tai tietää, mistä hän saisi apua. Masentunut nuori tarvitsee tukea avun hakemisessa.
MITEN NUOREN MASENNUSTA VOI EHKÄISTÄ?
Nuori kaipaa vanhempiensa tukea ja turvaa. Yhteinen vapaa-ajan vietto lisää perheen jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa perhettä paremmin selviytymään arkielämän haasteista. Yhteinen arjen jakaminen ja sietäminen on nuorelle tärkeää. Nuori tarvitsee tavallisen arjen arvostamista ja rauhallista yhdessäoloa ilman suorittamisen pakkoa ja kiirettä.
Elämän opettajana vanhempi on arkielämän taitojen sekä oikean ja väärän opettaja, mallin antaja, arvojen välittäjä ja tapojen opettaja. Juuri omassa perheessään nuori oppii tärkeät arkielämän taidot. Tärkeää on myös se, että perheen jäsenet ymmärtävät toisiaan ja heillä on vahvat luottamussuhteet.
Monet nuoret eivät oikein pysty hyväksymään tai arvostamaan itseään, elleivät vanhemmat tai muut tärkeät aikuiset ensin osoita heille arvostustaan ja hyväksymistään. On tärkeää, että vanhemmat keskustelevat nuoren kanssa siitä, mistä hän haluaa. Nuoren ajatusten kuunteleminen, hänen mielipiteidensä arvostaminen ja asioiden pohtiminen yhdessä kunnioittavassa sävyssä auttaa nuorta selkiyttämään näkemyksiään. Näin vanhempi voi rauhallisesti esittää myös omia näkemyksiään nuoren kanssa keskustellessaan. Tällöin vanhempi myös ilmaisee, että nuoren käsityksillä ja mielipiteillä on arvoa. Jos nuori tuntee, että vanhempi rakastaa ja arvostaa häntä, voi hän vähitellen omaksua myös vanhemman mielipiteitä ja elämänarvoja. Nuori kokee tulevansa rakastetuksi, kun häntä katsotaan paljon silmiin, kun häntä kosketetaan sopivissa tilanteissa ja kun hänelle osoitetaan riittävästi huomiota. Nuori tarvitsee vanhempiensa aikaa ja rakkautta.
MIKSI NUORI TARVITSEE TUKEA?
Nuorena ihminen etsii itseään ja omaa elämäntyyliään. Varsinkin varhaisnuoruudessa, kun nuori on voimakkaassa fyysisen muutoksen ja henkisen kasvun vaiheessa, hänen tuen tarpeensa on merkittävä. Vanhempien ymmärtäväinen suhtautuminen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen edistävät nuoren voimavaroja, joiden avulla hän kykenee vastustamaan niitä sosiaalisia paineita, jotka voisivat olla hänelle vahingollisia.
Itsenäistymisvaiheessa nuoret odottavat vanhemmiltaan ohjausta ja henkistä tukea. Sosiaalisen tuen saaminen perheeltä ja lähiympäristöltä on nuorelle tärkeää, sillä se lisää hänen hyvinvointiaan ja vahvistaa hänen tulevaisuudenuskoaan. Perhesuhteilla onkin voimakas yhteys nuoren yleiseen hyvinvointiin. Ihmissuhteissa vanhempien esimerkki on tärkeä. Erityisen tärkeitä ovat myös keskustelut vanhempien kanssa.
Masentuneet nuoret toivovat rohkaisua varsinkin myönteiseen itsearviointiin, nuoren hyvien ominaisuuksien huomioimista, toivon herättämistä, luottamusta itseensä ja selviytymiseensä tulevaisuudessa vaikeissakin elämäntilanteissa, arvokeskusteluja ja koulukiusaamiseen puuttumista. Myös vanhempien ja nuorten välisiin ihmissuhdevaikeuksiin masennuksesta kärsivät nuoret toivovat tukea. Myös yhteisöltä saatu tuki vahvistaa nuoren sosiaalista selviytymistä.
MIKÄ ON NUOREN MASENNUSOIREINEN KÄYTÖSHÄIRIÖ?
Koulu- ja murrosikäisistä masennusta sairastavista lapsista noin 15-20 %:lla esiintyy myös käytöshäiriöitä, jotka ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä.
Käytöshäiriö ilmenee toistuvana ja pysyvänä epäsosiaalisena, aggressiivisena, uhmakkaana tai muutoin normista poikkeavana käyttäytymismallina, joka voi ilmetä liiallisena tappelemisena tai kiusaamisena, väkivaltaisuutena, ihmisiin tai eläimiin kohdistuvana julmuutena, varasteluna, toistuvana valehteluna, luvattomana koulusta poissaolona tai kotoa karkailuna.
Tällöin nuori myös suuttuu helposti, jolloin hänellä voi olla poikkeuksellisen tiuhoja ja vaikeita kiukunpuuskia sekä tottelemattomuutta. Nuorella voi esiintyä oppimishäiriöitä ja hänen ihmissuhteensa usein vaikeutuvat.
Murrosiässä masennusoireiseen käytöshäiriöön liittyy usein välinpitämättömyyttä omasta hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta, joka johtaa myös epäsosiaalisuuteen, kasvavaan huumeiden ja alkoholin käyttöön, jengiytymiseen sekä lisääntyneeseen itsemurhariskiin.
Nuoruusiän masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito ehkäisevät nuoren väkivaltaisuutta, päihteiden käyttöä, syrjäytymistä ja itsemurhia. Häiriöistä kärsivä nuori tarvitsee aikuisen tukea ja
ohjausta.
Lähteet:
http://terveysnetti.turkuamk.fi/perhenetti/masennus/masennuskokonaisuus.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Depressio
Lepola Ulla, Koponen Hannu, Leinonen Esa, Joukamaa Matti, Isohanni Matti ja Hakola Panu 2002. Psykiatria. Porvoo: WS Bookwell Oy.
Turtonen Jukka 2002. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta. Lundbeck Ab.