Musiikkibisneksen tuhoaja?
Yhä yleisemmäksi käyvä nettipiratismi, eli musiikin laiton lataaminen Internetistä, on viime aikoina herättänyt keskustelua musiikkibisneksen tulevaisuudesta ja musiikin tekijöiden oikeuksista. Tietenkin jokainen netistä imuroitu levy on taloudellinen tappio ja vääryys musiikin tekijää kohtaan, kuuluu yleisin mielipide. Asia ei ole kuitenkaan ihan näin yksinkertainen.
Kyseessä ei itse asiassa ole lainkaan uusi ilmiö, vaan pikemminkin sen uusi ilmenemismuoto. Jo 1970- ja 1980-luvuilla harrastettiin ns. nauhatreidausta, eli kasettinauhojen kopioimista ja lähettämistä muille musiikin harrastajille. Vastineeksi lähettäjä sai kopion jostain toisesta kasetista. Rahaa ei liikkunut, musiikkia senkin edestä. Nauhatreidaus oli useille bändeille elintärkeää, sillä se teki bändiä tunnetuksi oman asuinpiirin ulkopuolella. Nettipiratismissa kyse on käytännössä juuri samasta asiasta. Kasettien ja hitaan kopioimisen tilalle on vain astunut nopeampi ja parempi tapa.
Nettipiratismin vastustajat puolustavat mielipidettään vetoamalla siihen, että piratismin takia bändit ja artistit eivät saa palkkiota työstään. Tästä syystä monilla musiikin kuluttajilla onkin periaate, että levy nimenomaan ostetaan jos sitä aikoo kuunnella. Tapa on hyvä ja arvostan sitä. En kuitenkaan usko, että piratismi vähentää levyjen myyntilukuja likikään niin paljon kuin luullaan. Ne, jotka tosissaan tahtovat levyn, käyvät kyllä ostamassa sen. Ellei nettilataaja saa levyä ilmaiseksi netistä, hän tuskin hankkii sitä ollenkaan. Nettipiratismi lisää yhtyeiden kuulijakuntaa enemmän kuin vähentää levynmyyntiä. Tämä puolestaan näkyy suurempina yleisömäärinä bändin keikoilla, mikä taas näkyy artistin tilillä lipputuloina. Piratismi ei siis välttämättä vähennä artistin tuloja lainkaan. Erään kotimaisen tunnetun bändin jäsen onkin todennut, että Suomessa bändi elää keikkapalkkioilla, levymyynnistä saatavat tulot ovat vain pieni siivu bändin koko tuotosta. Suurimpia kärsijöitä nettipiratismissa eivät olekaan itse yhtyeet vaan levy-yhtiöt, jotka nappaavat selkeästi suurimman osan yksittäisen levyn hinnasta. Ne eivät myöskään saa tuloja bändiensä keikkojen kautta.
Useille musiikin harrastajille on hyvin tärkeää saada pitää levyn aitoa kappaletta käsissään, Voi vaikkapa tutkailla kansilehtistä ja koteloa levyn pyöriessä soittimessa. Aito on aina aito, siitä olen samaa mieltä. Miksi nettilataaminen sitten on niin yleistä? Usein tärkein syy on hinta. Uusi levy maksaa noin 20€. Levyn tekeminen eri vaiheineen toki sekin maksaa paljon, mutta hinta tuntuu silti korkealta. Etenkin musiikin suurimman kuluttajaryhmän, nuorison, budjetissa harvemmin on varaa levyn hankkimiseen. Mielestäni levyjen hintoja pitäisikin laskea tuntuvasti. Levyn tehnyt artisti on osuutensa ansainnut, mutta levy-yhtiöiden siivua levytuloista olisi aiheellista laskea. Nykyhinnoilla levyt jäävät valitettavan usein hyllyyn.
Muitakin syitä piratismiin toki on. Vain harvat kaupat pystyvät pitämään hyllyssä kovinkaan laajaa tarjontaa, joten haluttua levyä voi olla vaikea löytää. Netistä imuroimalla haluttu levy tai kappale löytyy paljon helpommin ja nykyisillä siirtonopeuksilla myös nopeammin. Voihan myös olla, että kuulijaa kiinnostaa vain jokin tietty kappale, ei koko levy. Kuka haluaa maksaa 20€ kokonaisesta levystä, jolta haluaa kuunnella vain yhtä kappaletta? Yksi ratkaisu on lailliset nettilataamot, joita on ollut olemassa jo jonkin aikaa. Itse en ole kovinkaan vakuuttunut tästä ajatuksesta. Kyseessähän on vain maksullinen versio nettilatauksesta, ilmainen vaihtoehto houkuttelee enemmän. Nettilataamoissa myös menetetään ostetun levyn etuna ollut aitouden tunne.
Rangaistukset eivät ole oikea tapa torjua nettipiratismia. Tosin en välttämättä edes näe tarvetta sen torjumiseen. Piratismin valvonta on hankalaa, eikä uhkailemalla saada lisättyä perinteistä levymyyntiä. Mieluummin kannattaisi keskittyä kannustamaan kuluttajaa ostamaan aito levy. Todelliset musiikin ystävät mieluummin ostavat aidon kuin lataavat piraatin, nykyinen systeemi valitettavasti kuitenkin saa monet kallistumaan piratismin puolelle. Todellinen musiikkielämän tuholainen löytyy mielestäni musiikkibisneksestä itsestään kuin nettipiratismista. Musiikkibisnes kaipaa korjaamista lähinnä hintojen kohdalla. Nykysysteemin takia monilta musiikin ystäviltä olisi jäänyt kymmeniä loistavia yhtyeitä kuulematta. Sitäkö musiikkialan vallanpitäjät haluavat?
Nimim. Aidon musiikin ystävä