Paavia tapaamassa
Teksti: Iikka Yli-Kuivila
la 12.4
Klo 6. Lähdemme lukion etumarkilta kohti Suurta Tuntematonta – Helsinki-Vantaan lentokenttää. Matka sujui nukkuen kunnes saavuimme Pirkan Hoviin. Toinen kirjoittajistamme menetti 20€ pelikoneeseen. Voi sitä tuskaa joka kapitalistisessa nyky-yhteiskunnassa vallitsee! (toisella kirjoittajalla siis ON se arvo-osuustili).
Otteita Pirkan Hovin keskustelusta:
(S)- Onks toi Lauri Tähkä?
(MM)- AI?!! LAURI TÄHKÄ VAI?? MISSÄ? TUO JONOTTAVA MIES?
(LT) ”Näyttää vaivautuneelta”
(LT) ”Kävelee ohitse ja näyttää yhä vaivautuneelta”
(S) – Oo ny hiljaa (naama punaisena kuin intiaanilla)
(S) ”Vihaa MM:ää loppumatkan.
Siitä jatkoimme matkaa onnellisina Helsinki-Vantaan lentokentälle. Siellä purkauduimme bussista kaikki enemmän tai vähemmän silmät ristissä. Turvatarkastus sujui suht ongelmitta.
(JB) -PUT YOUR HANDS UP IN THE AIR!!
(MM) -Miks? Eihän tää oo disko?
(JB) – MY NAME IS JACK BAUER AND I'M HERE UNDER THE ORDERS OF THE PRESIDENT OF THE US OF A.
(I) – Are you sure you didn't use too many the -words on that sentence?
(JB) – SHUT UP!! I'M DOING WHAT EVER IS NECESSARY FOR MY COUNTRY!
(MM) ”Pushes capslock”
(JB) – what happened to my capital letters++11 i demand an explanation111
(I) – Btw, you're on wrong show.
(JB) – oh, sorry for the intrusion. i'll head on for the Islamic Republic of Iran.
(I) – Ok.. Wait a sec! How did you do that?
(JB) – I'M JACK BAUER GODDAMMIT!!
Myöhemmin M meni vessaan. M huomasi kauhukseen, että hänen viereensä tullut mies... olikin... KARI TAPIO!!!!
Ja tämä, on totuus.
Sitten hyppäsimmekin lentokoneeseen. Saavuimme Frankfurtiin. Autoimme Suomalaisia mummoja. Sitten jatkoimme Roomaan jonne saavuimme n. 18:30. Juna-asemalla törmäsimme.... ENSIMMÄISEEN DENAAN!!
Majoitumme hostelliin, jossa saimme suurin piirtein huoneet, jotka olikin meille tarkoitetut. Not.
Vietimme loppuillan.... menemällä mäccäriin.
su 13.4
Heräsimme. Menimme kauppaan. Menimme kirpputorille. Otteita kirpputorin keskustelusta:
(I) – Teuvalaisia!
(MM) -Älääääh...
(SeOutoNeekeri) –Määääään, buy this golden neclace! For you, special prais!
(I) – Oh, hi. Sorry, not now.
(SON) – Määäään, c’moon. Only for you. C’mooooon..
(MM) –Not now.
(SON) – My brother, he’s in Sudan määään.
(I) Gud tei. Pliis kam äken.
Suurella Porta Borghesen kirpputorilla oli aivan Liikaa rihkamaa.
Tästä jatkoimme matkaamme Herkuleen temppelille, jonka ympäristöön pystytimme väliaikaisen leirin meitä vainoavia Auringonlasi-Myyjien heimoa vastaan. Tästä jatkoimme matkaa Capitoliumin museoille. Muistiinpainuvinta tästä oli patsaitten.. vajavuus.. tietyiltä alueilta. Huhu kertoo, että joku paavi oli tullut kateelliseksi patsaille. Sitä se Mountain Dew teetttää.
Törmäsimme myös ryssänmaalaisiin matkalla.
Museoilta jatkoimme matkaa ruokailemaan ja hostellille, jossa aika kului korttia pelaillen. Illalla menimme kaatopaikkaravintola-alueelle. Oli kuulemma täyttä. Sisällä ei tietenkään ollut ketään. Pääsimme kuitenkin kunnolliseen ravintolaan. Suosikki oli talon viini, vaikka jotkut tilasivatkin jotakin snobi-viiniä.... Joka maistui samalta kuin se kahden euron litku lähimarketista. EIKU siis....
ma 14.4
Heräsimme. Matkasimme puolihereillä Forum Romanumille, joka oli muuttunut maksulliseksi. Onneksemme saimme ilmaisliput. Näimme paljon kiveä! Mukava aussi-mies tarjoutui ottamaan seurueestamme kuvan. Hän muistutti Jack Baueria. Kävimme tämän jälkeen Colosseumilla. Näimme lisää paljon kiveä. Colosseumin jälkeen keskustelua:
(S) – Mennään kattoon niitä gladiaattoreita!
(I) – Jack Baueria?
(S) – Täh?
(I) – Ai, väärä keskustelu.
(JB) – WHO CALLED FOR MY HELP???
(I) – Voi ********* ***************.
(JB) – WHO THE HELL IS THAT!
(I) – /me Slaps himself around with a pasta.
Sieltä jatkoimme syömään. Maksoimme liikaa. Sen jälkeen matkasimme Keisaritalojen raunioille, joissa eräs matkaseurueestamme joutui ulosheitetyksi.
Ei, se ei ollut se jota ajattelitte. Tämän jälkeen yritimme poimia appelsiineja, tai mandariineja. Jonkinmoisia hedelmiä kuitenkin. Sieltä matka jatkui iloisesti hostellille. Väsyneenä.
ti 15.4
Uuuuhh... Katakombipäivä!
(MM) – Jeee!
(I) – Jeeeee!
(M) –Mitä hienoa täs muka on?
MM ja I) Jeeeeeee!
Näimme katakombien läheisyydessä seksuaalisesti väärin suuntautuneita poikia. Not nice. Katakombeissa oli erittäin mukava ja kodikas tunnelma.
Katakombeilta jatkoimme matkaa Caracallan kylpylöille. Massiiviset rauniot muistuttavat meitä tänäkin päivänä antiikin ajan hygieniasta.
à Cirus Maximus ja iltapäivä vapaa. Täälläkin törmäsimme Auringonlasi-Myyjien heimon lähettilääseen, jonka kuitenkin lähetimme puulaatikossa timbuktuun.
ke 16.4
Uuuuh. Suomalaisilla on hienompi Oma maa – Rooma –instituutti kuin ruotsalaisilla. YEAH!!! IN YOUR FACE!!!!!
Villa Lante, renessanssiajan huvila päätyi suomalaisten käsiin hassujen yhteensattumusten kautta, mistä saamme olla kiitollisia. Siellä majoitetaan esim. opiskelijoita. Hmmm.....
Enkelten silta ja Hadrianuksen mausoleumi, eli Castel Sant’Angelo, olivat seuraavina vuorossa. Arkkienkeli Mikaelin patsaita oli joka puolella. Suhteellisen yksipuolinen patsaskulttuuri. Ei Mikael ollut edes kova äijä. Ei kuten Jack Bauer. Katolta löytyi ruotsalaisia.
(Svenska Pojken) – ”homolla äänellä” Hard, rock hallelujah!
(MM) ”Kääntyy kohti nauraen” – You know what’s funny? We won with that song.
(I) –Hejssan, ni har en mycket snygg svenska flickan med dig… Men, inte mycket längre än nu...
Täältä lähdimme syömähän, sekä kohti Piazza Navonaa (pirulaiset myivät puhdasta tomaattimehua Bloody Marynä..) Näimme myös kun kiertolaismyyjät jäivät kiinni poliiseille. Nauroimme. Hussasimme rahaa, ostimme jäätelöä (suurannokset joidenka seurauksena kaikki katsoivat meitä pitkään ja myyjät huusivat Ave Mariaa). Sieltä matkasimme Pantheonille. Nykyään kristillinen kirkko, ennemmin... jonkin jumalan temppeli. Sieltä kävelimme funkkis-rakennukselle jossa oli Augustuksen rauhan alttari. Matkalla meitä osoitteli poliisi med konepistooli. Funkkis-rakennuksessa oli myös erittäin häiritsevä ja absurdi näyttely. Sitten kävimme Piazza del Popololla. Annoimme rahaa eläville patsaille jolloin ne tekivät hassuja juttuja. Iltapäivä oli vapaa. Teimme asioita.
to 17.4
Menimme Vatikaaniin ja kiertelimme sen museot lävitse. Väkivalta havaittiin luovaksi tavaksi ratkaista keskustelut. Pietarinkirkko ei vastannut odotuksia. Se oli vain iso. Muuta siinä ei ollut. Paitsi siirtolaisia.
Päivä oli iltaan asti vapaa. Kiertelimme ympäri ämpäri Roomaa joukkoliikenteen avulla. Auta armias jalkojani. Illalliselle menimme
(MM) – Ooooooh tattebahoo!
... Niin, kuten olimme sanomassa, menimme illalliselle jonnekin hassuun paikkaan toiselle puolelle siltaa. Ruoka oli hyvää. Viinivalikoima oli huonompi kuin aikaisempana päivänä. Sitten menimme Fontana di Treville. Suihkulähde. Sinne saa heittää rahaa. Näimme monta rahaa!
pe 18.4
Aamulla kiertelimma ja kaartelimme, löysimme moto Guccin liikkeen ja olimme ylpeitä itsestämme. Melkein myöhästyimme tosin lähdöstä hotellilta. Ehdimme kuitenkin ja matkasimme lopen uupuneina (lue innostuneena) juna-asemalle josta matkasimme kohti lentoasemaa. Nousimme lentokoneeseen ja Frankfurtin mutkan kautta pääsimme Helsinki-Vantaalle. Frankfurt-Helsinki/Vantaa-matkan keskustelut:
(Ma) – Terve pojat mistä te olette?
(MM) –Turusta-
(I) –Suoraan Turkuun.
(Ma) – Jaa, no minoon Oulusta.
(I) –Mikä tuo ääni oli?
(Ma) –Ei kai mikään.
(MM) – Joo. Toivotaan näin. Valo muuten himmenee aina välistä.
(Lentokoneen Kapteeni) – We will head through the Storm to save some time, hopefully this Tin Can can make it. Thankyou.
(I) –Skiiiiiiit.
(Ma) - …….
Emme kuitenkaan pudonneet matkan aikana, mikä oli kaikissa määrin yllättävää. Saavuimme Helsinki-Vantaalle, josta matka taittui unisena bussiin. Bussissa käytihin lävitte kiitospuheenvuorot, jotka olivat toinen toistaan houreisempia.