Modernissa fysiikassa tarvittavien tiedollisten resurssien ollessa kunnossa, saattoi ryhmä fysiikasta ihastuneita Kauhajoen lukion opiskelijoita lähteä vihdoin matkaan kohti hiukkasfysiikan ja aineen rakenteen tutkimuksen suurta näyttämöä, tutkimuskeskus CERNiä. CERN sijaitsee Sveitsin ja Ranskan rajalla, Alppien ja Jura-vuoriston välissä ja on kiistatta Euroopan suurin hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Syksyn aikana olimme keränneet myös finanssista pääomaa: Kauhajoen kaupunki tuki matkaamme auliisti, ja oppilaat viettivät lauantaipäiviä toimien omaehtoisina yrittäjinä S-market Valtin eteisessä.
Lopulta tammikuinen tiistaiaamu irrotti opiskelijat viikon ajaksi lukion rutiineista, ja ainutlaatuinen tiedeseikkailumme kiihdyttimien, ilmaisimien ja törmäyttimien maailmassa saattoi alkaa. Kauhajoelta ei lunta eikä antimateriaa lähtiessämme löytynyt, mutta Sveitsissä niitä oli – ja paljon muutakin.
Tiedematka CERNiin toteutettiin yhteistyössä Ilmajoen ja Nurmon lukioiden kanssa. Kauhajoelta matkaan lähti yhteensä seitsemän oppilasta Marjo Nuuttilan johdolla. Viikon aikana vierailimme kahdella CERNin viidestä koeasemasta. Koska LHC-törmäytintä ei ollut vielä käynnistetty, pystyimme näkemään koeasemien ilmaisimet lähes kokonaisuudessaan ja lähietäisyydeltä. Ilmaisimien tarkoituksena on rekisteröidä alkeishiukkasten synnyttämät radat ja jäljet, mikä on olennainen osa modernin fysiikan, aineen ja siten koko maailmankaikkeuden tutkimusta. Oli uskomatonta huomata, miten käsittämättömän valtavia laitteita pienten mikrokosmisten hiukkasten tutkiminen vaatii. CERNissä jo nanosekunneista voidaan kirjoittaa tuhansia sivuja historiaa.
Opiskelijat olivat ennen matkaa tutustuneet moderniin fysiikkaan kattavasti ja tehneet tutkielman valitsemastaan aiheesta. CERNissä näitä tietoja syvennettiin luennoilla, jotka käsittelivät mm. hiukkaskiihdyttimiä, tutkimuskeskuksen tulevaisuuden haasteita, antimateriaa ja Grid-projektia. Grid-projektin tavoitteena on laskenta- ja tiedonkäsittelykapasiteetin globaali hajauttaminen.
Esimerkit käytännön sovelluksista täydensivät osaltaan teoreettisia luentoja. Vaikka CERNin olemassaolon syy on perustutkimus, laboratorio kehittää myös tulevaisuuden teknologiaa. Esimerkiksi antimaterialla voidaan tuhota syöpäsoluja tai lentää avaruuteen.
Monikansallisessa tutkimusympäristössä ei voi olla huomaamatta sen suurta ja kiehtovaa kansainvälisyyttä. Päivällä Michael Doser luennoi antimateriasta englanniksi, illalla japanilaiset tutkijat ihastelevat suomalaisten nuudeleista koostuvaa iltapalaa, ja brasilialaiset tiedemiehet kauhistelevat suomalaisen talven kylmyyttä. Genèven ravintoloissa ruoan tilaaminen puolestaan onnistuu vaivattomammin ranskaa puhumalla.
Tiedeseikkailuumme Sveitsissä kuului lisäksi seikkailu Alpeilla. Osa ryhmästä nousi hissillä kahteen kilometriin laskettelemaan, kun taas toiset menivät vieläkin ylemmäksi ihmettelemään Mont Blancin lumisia huippuja ja alhaalla näkyvää lumetonta ranskalaista alppikylää, Chamonix'ta. Genèvessä ehdimme tutustua luonnontieteelliseen museoon ja käydä opastetulla kierroksella YK:ssa.
Tutkimusmatka CERNiin antoi meille rikkaita kokemuksia ja paljon uutta ajateltavaa. Viimeistään CERNissä tieteen ja suunnattoman tutkimustyön merkitys, laajuus ja ennen kaikkea arvokkuus avautuvat jokaiselle. Tutkimuskeskuksen eri projektit vaativat äärimmäisen tarkkaa suunnittelua, valmistautumista ja tiivistä yhteistyötä eri maiden välillä. CERNissä tehtävä tutkimus edistää ja luo uutta tutkimusta koko ajan. Pari vuotta fysiikkaa tai tekniikkaa yliopistossa opiskelleella on hyvät mahdollisuudet saada CERNistä muutamaksi kuukaudeksi töitä. Ehkä joku meistä tulee vielä olemaan mukana löytämässä Higgsin hiukkasta.
Anniina Lahti-Kala