Teksti: Laura Haapamäki
Ja taas on uusi lukuvuosi potkaistu käyntiin pitkän ja vaihteeksi jopa kuuman kesän jälkeen. Lukioomme ilmestyi taas liuta uusia opinnälkäisiä ykkösiä ja vanhat opiskelijatkin palasivat (toivottavasti) virkistyneinä sieltä rannoilta ja kesämökeiltä takaisin ruotsin verbien, derivaattojen ja aineistoaineiden kiehtovaan maailmaan. Tähän mennessä juorutkin on jo luultavasti juoruttu ja pikkuhiljaa voi taas rutinoitua opiskeluun.
Lukion remontti on, kuten olette varmaankin saattaneet huomata, edelleen menossa ja poraaminen kuuluu tunneilla seinän läpi. Se kuoppa siellä keskellä käytävää on sentään onneksi täytetty ja peitetty. Poraamisen sietämisen lisäksi osa abeista murehtii syksyn kirjoituksia ja koko koululla on yhteisenä murheena päälle jyräävä koeviikko.
Kaluverkon toimitukseen on suureksi riemuksi koko kansalle tullut paljon uusia toimittajia ykkösten joukosta. Nämä tulevat raatamaan yötä päivää tarjotakseen teille nautinnollisia lukukokemuksia keskimäärin kolmella ja puolella hiiren vasemman näppäimen klikkauksella. Aiomme myös keksiä entistä monimutkaisempia lauserakenteita, joilla saa pienen asian näyttämään entistä pidemmältä ja monimutkaisemmalta.
Lehti jatkaa samalla linjalla kuin aina ennenkin keskittyen tarjoamaan lukijoilleen puolueellista informaatiota ja valloit- anteeksi, parantamaan maailmaa. Suurin merkittävä uudistus on se, että uuden rakkaan päätoimittajanne mielestä Paintilla editoidut kuvat EIVÄT ole hauskoja, vaan epäeettisiä, moraalisesti kyseenalaisia ja muutenkin ihan tööt. Niin, ne lahjoitukset voi tästä eteenpäin antaa suklaaeuroina.