Ratkaisuna rikos

Teksti: Laura Kiviluoma

Kirjailija Jari Tervo 

Jari Tervon novellikokoelma ” Taksirengin rakkaus” (1998), joka sisältä kuusi novellia, on kokoelma tarinoita erilaisista ihmiskohtaloista. Novellien juonet poukkoilevat kyljyksen varastamisesta velkojen perintään ja murhiin. Novellien teemat tuntuvat nimenomaan pyörivän enemmän tai vähemmän rikollisten tekojen parissa.

Jokainen novelli kertoo tarinan ihmisestä ja tämän elämäntilanteesta. Vaikka tekstien pituudet vaihtelevat muutamista sivuista pienoisromaaniin saakka, monien yhdistävien tekijöidensä vuoksi novellit pysyvät mukavana kokonaisuutena. Kieli säilyy läpi novellikokoelman hyvin selkeäsanaisena, jopa hieman karuna. Tunteita ei turhan syvällekäyvästi kuvailla, eivätkä päähenkilöt syvenny maailmaa parantaviin ajatustuokioihin.

Kieli keskittyy enemmän kuvaamaan suoraa toimintaa ja tapahtumia, ja se sopiikin hyvin novellien juoniin, korostaen ihmisten karujakin kohtaloita. Kerronta etenee nykyhetkessä kuin juna sisällyttäen yllättävät juonenkäänteet ja tapahtumat sisäänsä. Novelleissa on kaikissa yksi päähenkilö, joka toimii minä-kertojana. Päähenkilöiden elämässä keskitytään yhteen ongelmaan, jonka ratkaisuun kuluu lyhyt tai hieman pidempikin aika – ja yleensä asiaan liittyy jotain laitonta. Novellissa ” Sika, varas ja kunnon ihminen” laittomuus rajoittuu pelkkään myymälävarkauteen, kun taas muutamassa muussa novellissa ehditään jo murhaan asti.

Kokoelman keskeisimmäksi teokseksi nousee pienoisromaanin mittainen ”Miljoona etunoja punnerrusta”.  Novellin päähenkilö on hiljaisena pysyvä kaapinkokoinen lihaskimppu, jonka elämä on työtä portsarina ja taksikuskina, satunnaisia öitä eri naisten kanssa ja kuin sielun lepuuttamiseksi painojen nostelua. Nimettömäksi jäävä päähenkilö kokee kuitenkin käännöksen elämässään, jota luonnehtisin hieman tunneköyhäksi, kun hän tapaa kauniin Kaarinan johon rakastuu välittömästi. Kaarina on kuitenkin aviossa ja lopulta päähenkilö päätyy ratkaisemaan ongelman yksinkertaisesti saattamalla Kaarinan miehen pois päiviltä. Nyt Kaarina olisi vapaa ja jonain päivänä kun Kaarina olisi häneen suin päin rakastunut, hän voisi kertoa murhasta, mutta Kaarina ei siitä enää rakkauden sokaisemana välittäisi.

Toisin kuitenkin käy. Päähenkilö tuomitaan murhasta, eikä miehensä menettänyt ja surun murtama Kaarinakaan osoita minkäänlaista kiintymystä, vaikka päähenkilö teki niinkin suuren teon rakkaudesta kuin murhan. Kun ennen selliin joutumista päähenkilö ensimmäisen ja viimeisen kerran avaa novellissa suunsa sanoakseen Kaarinalle ”Minä rakastan sinua”, saa hän vastaukseksi sylkäisyn kasvoille. Kaiken tämän hän kuitenkin ottaa tyynesti vastaan ja sellissä vannoo itselleen kaksi asiaa: hän vaikenee elämänsä loppuun saakka ja tulee rakastamaan Kaarinaa ikuisesti.

Novellikokoelman lukukokemuksena Taksirengin rakkaus oli minulle ensimmäinen laatuaan, ainoat lukemani novellit ovat olleet naistenlehtien laimeita kertomuksia ihmissuhteista ja perhe-elämästä. Oli mukava huomata, että novelli voi olla kiinnostavakin ja sen todella haluaa lukea loppuun asti!

Vaikka novellit olivatkin suorasanaisia ja koruton kieli sopi niihin hyvin, alkoi se loppua kohden hieman väsyttää. Teksteihin olisi kaivannut hieman lisää kuvailua ja ajatuksien luonnehdintaa. Toisaalta kielen muuttaminen ”pehmeämmäksi” olisi muuttanut novellien luonnetta. Kielen säilyminen samanlaisena jokaisessa novellissa saa aikaan tunteen, että on ikään kuin lukenut vain yhden romaanin. Romaanin jossa käsitellään samankaltaisia aiheita eri näkökulmista. Novellien juonen käänteet olivat kuitenkin niin kiintoisat ja tapaukset tapahtuivat niin ripeässä tahdissa, että kokoelma pysyi kiintoisana, eikä tullut ongelmia sen loppuun lukemisessa.

Valitsin tietoisesti nimenomaan Jari Tervon novellikokoelman, koska olin hieman skeptinen novelleiden lukemisen suhteen ja ajattelin pelata varmanpäälle. Nyt ainakin yhden kokoelman luettuani voin sanoa, että olen Suomen kansan kanssa samaa mieltä Tervon kyvyistä kirjoittajana, mutta en tietenkään voi vannoa, ettei mielipiteeni laajemman lueskelun jälkeen muuttuisi.  Erityisesti mieleeni oli kokoelman ensimmäinen ja samalla lyhin kertomus ” Sika, varas ja kunnon ihminen”.

Novellin juoni on hyvin yksinkertainen, kuvataan vain yksi tapahtuma: varastetun kyljyksen matka kaupanhyllyltä välikäsien kautta koiran syömäksi. Samalla novellissa luodaan käsitteet sikamaiselle ihmiselle, varkaalle ja kunnon ihmiselle. Vaikka tämä novelli ei tunnu olevan arvostetuin novelli tässä kokoelmassa, se oli silti erittäin hyvä ja oivaltavasti kirjoitettu. 

Loppujen lopuksi lukukokemukseni oli erittäin positiivinen ja voin sanoa, että ehkä novellikokoelmia tulee luettua nyt yhtälailla kuin romaanejakin.