Taide: huume, haaste ja harrastus

Teksti: Sari Toivakka

Kuva: Sami Joensuu (kuva tulossa)

Kynä rapisee, tussi piirtää viivaa, sormi painaa pianon kosketinta. Monelle Kauhajoen lukion opiskelijalle taideharrastus on osa elämää. Se tuo rentoutta ja mielen virkistystä usein pitkiksi venyviin koulupäiviin. Taiteen avulla voi kehittää luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Oma taiteen tekeminen, on se sitten kirjoittamista, musiikin harrastamista tai kuvataiteilua, antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään. Tulevaisuuden ammatiksikin siitä voi olla.

- Harrastan melko säännöllisesti erityisesti kuvataidetta, nimenomaan piirtämistä. Joskus kirjoitan myös tarinoita, kertoo kuva- ja sanataiteen harrastaja, tämän vuoden abiturientti Raakel Hokkanen. Hänen suosikkivälineitään taiteen tekemisessä ovat lyijykynä, tussi ja vesivärit.

- En ole vielä saanut aikaan yhtäkään kirjanpituista tarinaa, vaikka ideoita minulla riittää. Usein piirtelen tarinoideni henkilöitä tai suunnittelemiani roolipelihahmoja. Vähän samaan tapaan mietin kirjoihini taustoja kirjoittamalla tarinamaailmaan sijoittuvia novelleja. Viime aikoina olen myös kirjoittanut lyhyitä tarinanpätkiä, joilla testaan erilaisia kertojia ja ihmissuhteiden kuvausta.

Raakel toteaa taideharrastuksista vaikeimmaksi kirjoittamisen. Se vie enemmän aikaa ja vaatii runsaampaa kypsyttelyä kuin kuvataiteen tekeminen. - Läksyt vievät nykyisin useimmat illat, joten kirjoitan hyppytunneilla tai juuri ennen nukahtamista.

Pianoa 6-vuotiaasta lähtien soittanut abiturientti Anne Havunen toteaa soittamisen olevan jonkinlaista terapiaa mielelle. - Maailman murheet kutistuvat mielessäni samaan tahtiin, kun Beethovenin sävelet iskostuvat sormiini. Anne tasapainoilee harrastuksen ja koulun kanssa päivittäin. Soittaminen on hänelle intohimo, joka vie mennessään.

Monia taiteenlajeja - monia merkityksiä

Lukio-opinnot tarjoavat taiteen harrastajille paljon vaihtoehtoja. Kauhajoen lukiossa voi valita opinto-ohjelmaansa kuvataiteen tai musiikin opintoja, joissa molemmissa voi edetä pitkälle ja suorittaa ns. lukiodiplomin. Myös äidinkielen ja kirjallisuuden opinnoissa voi harrastaa mm. luovaa kirjoittamista ja koulun verkkolehteen rustailua. Lukuintoiset kartuttavat kirjallisuusdiplomia opintojen ohessa omaan tahtiin. Ilmaisutaidon opiskelu puolestaan vie esittävän taiteen pariin. Yhteistyö Panula-opiston ja Kuvataidekoulun kanssa lisää mahdollisuuksia taiteen tekemiseen.

- Harrastan kirjoittamista sekä kuvataiteita maalauksen, elokuvan ja sarjakuvan muodoissa, kertoo taiteen moniottelija Kalle Yli-Koski. Hän lomittaa harrastuksensa lukio-opintoihin. - Koulussa tulee toteutettua itseään lähinnä sarjakuvan ja kirjoittamisen keinoin, sillä näillehän on lukiolla tarjota jopa julkaisumedia, koulun oma verkkolehti Kaluverkko. Kalle saa harrastuksistaan huvia ja toisinaan hyötyäkin: todistukseen putoilee kulttuurimerkintöjä.

Raakelille taiteen tekeminen tuo rentoutta ja antaa miellyttävää tekemistä. Hänen mielestään on loistavaa, kun onnistuu luomaan jotain paperille, sanoja tai kuvia. - Saan välitettyä ajatuksiani ja mielikuviani muille taiteen välityksellä tarkemmin kuin puhumalla. Lisäksi taiteen harrastaminen on mystisellä tavalla nautittavaa.

- Lukion kuvataiteen tunneilla on ollut mukavaa. Kuvataiteen vapaamuotoisuus on ollut erityisen miellyttävää. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että juuri näin asia pitääkin hoitaa: aiheita annetaan, mutta niistä saa poiketa käytännössä täysin vapaasti omien ideoiden mukaan, innostuu Raakel.

Joskus harrastuksen ja opintojen yhteensovittaminen voi olla hankalaakin. - Lukio-opinnot asettavat tiettyjä rajoituksia pianonsoittoharrastukselleni. Joudun usein miettimään, kumpi on juuri nyt tärkeämpää, pohtii Anne.

Tulevaisuus taiteen parissa?

Taiteen harrastaminen antaa aina paljon. Monille lapsuudessa aloitetusta taidemuodosta on tullut ammatti tai elinikäinen intohimo - elämän nautinnon lähde ja huume. Joka tapauksessa taide avaa aina ovia tekijäänsä ja kokijaansa monin tavoin.

- Harkitsen musiikkia ammatikseni, joten aina ei ole helppoa olla kahden koulutuksen ristitulessa, pohtii Anne. - Sen näkee sitten tulevaisuudessa, kuinka laiskasti tai ahkerasti taiteiden harrastaminen tulevaisuudessa jatkuu, miettii Kalle. - Minä aion vielä jonain päivänä kirjoittaa kirjan, tai vaikka saman tien useammankin, haaveilee Raakel tulevaisuudestaan.

- Osaavien ja asiastaan innostuneiden opiskelijoiden kanssa työskentely on erittäin palkitsevaa. Heille voi tarjota haastavia ja vaativiakin töitä tehtäväksi. Työn tulokset ilahduttavat aina. On hienoa huomata, miten paljon taiteet voivat nuorelle ihmiselle merkitä. Toivonkin, että kirjoittaminen, ja muukin itsensä ilmaiseminen, voisi säilyä elämän yhtenä tärkeänä osa-alueena vielä koulu- ja opiskeluvuosien jälkeenkin. Monien ammattikuvaahan ainakin kirjoittaminen varmasti tulee tavalla tai toisella liittymäänkin, iloitsee äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Sari Toivakka.