|
|
|
|
Hello my beauties! Teksti: Tuula Kuittinen Edellisessä työpaikassani Kauhajoen evankelisella opistolla toimin linjanhoitajana erityislinjalla, jolla opiskeli mielenterveyskuntoutujia. Kauan sitten linjalla opiskeli nuorimies, jolla oli tapana myöhästyä tunneilta. Luokkaan tullessaan hänellä oli leveä hymy ja vakiolausahdus, joka oli osoitettu sekä luokkatovereille että opettajalle. Lauseen kuullessani minulle ei tullut ensimmäisenä mieleen vaatia selitystä myöhästymiseen, vaan siitä muodostui pikemminkin jokapäiväinen, odotettu rituaali. ”Hellou mai pjuuttiis” jäi elämään omaa elämäänsä ja tervehdin sillä vieläkin usein perhettäni kotiin tullessani. Olkoon otsikon lausahdus tervehdykseni myös teille opiskelijoille nyt, kun olen aloittanut jälleen työt vuoden mittaisen vuorotteluvapaani jälkeen. Lukuvuonna 2004 - 2005 toimin lukion ja aikuislukion opinto-ohjaajana ja psykologian opettajana. Pääosan opetustyöstäni teen aikuislukiolla. Opetan myös evankelisella opistolla ja toimin tutorina avoimessa yliopistossa. Sirpa Löytöluoma-Herrala lomailee vuorostaan tämän lukuvuoden. Olen kohtalotoverinne, sillä opiskelen edelleen itsekin. Huhtikuussa valmistuin ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi ja vuorotteluvapaallani jatkoin myös psykologian ja luovan kirjoittamisen opintoja. Kesällä 2003 perustin yrityksen Pieni Ihme, joka tarjoaa psykoterapia- ja koulutuspalveluita (www.netikka.net/pieni.ihme). Kerron tämän siksi, että olisi tyhmää olla hyödyntämättä psykoterapeutin koulutusta opinto-ohjaajan työssä. Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa keskitytään ongelmien syiden pohtimisen sijasta niiden ratkaisuihin. Käytän psykoterapiassa myös mielikuvaharjoituksia. Pienissä ongelmissa (esim. lievä jännitys) tuloksia voidaan saavuttaa hyvinkin nopeasti. Jos sinulla on jokin opiskeluasi haittaava oire tai ongelma, voit kääntyä puoleeni. Muutamaa käyntiä pidempiä psykoterapioita hoidan vain yksityisvastaanotollani, mutta voin tarvittaessa ohjata sinut yhteiskunnan tarjoamiin terapiapalveluihin. Ei kannata kärsiä asioista, joita on helppo hoitaa. Nuoruudessa on oikeus iloita siitä, että elää ja voi hyvin. Olen yhtä epätietoinen kuin monet teistä siitä, mikä minusta tulee isona. Opettaja minusta tuli vahingossa ja nyt odotan, mihin vanhoilla päivilläni ajaudun. Enää harvat jäävät eläkkeelle ensimmäisestä ammatistaan. Joku voisi pitää sitä turhauttavana, mutta itse koen sen rikkautena. Minulla on etuoikeus harjoittaa elinikäistä oppimista. Olen valmis muutokseen ja suorastaan odotan sitä. Tällä palstalla tulen kirjoittamaan ajatuksiani elämästä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Joskus saatan yllättää luovan kirjoittamisen saralla. On olemassa pieni mahdollisuus, että käsittelen myös opinto-ohjaukseen liittyviä asioita. |
|
Päivitetty 11.03.2007
|