Maapallon asukkaat – elämmekö turvassa?

Teksti: Mika Latva-Kyyny

 

Viime tapaninpäivänä ihmiset ympäri maailmaa olivat nenät tiukasti liimautuneena kiinni televisiovastaanottimiinsa. Historian suurin tunnettu maanjäristys oli koetellut Aasiaa tuhoisin seurauksin. Voimakkuudeltaan 9,0 Richterin järistys Intian Valtamerellä nostatti merelle kymmenmetriset hyökyaallot, tsunamit, jotka saavuttivat Sumatran rannikon 15 minuutissa ja Läntisen Intian Valtameren kolmessa tunnissa. Valtavalla voimalla rannikoille paiskautuneet tsunamit yllättivät ihmiset täysin vaatien yli 280 000 kuolonuhria.

Aasian katastrofi on ollut päivittäin uutisotsikoissa ja saanut monenlaisia ajatuksia heräämään ihmisten mielessä. Kouluissa on pidetty hiljaisia hetkiä uhrien muistolle ja SPR:n keräyslippaat ovat ilmestyneet useimpiin myymälöihin. Kuolleiden uhrien joukossa oli useiden eri maiden kansalaisia, minkä takia suru omaisien kohtalosta on maailmanlaajuinen. Jos ruumiita ei ehditä haudata ajoissa, uhkaa Aasiaa uusi katastrofi, leviävät taudit.

Kuitenkin on kummallista, että tällainen satojatuhansia uhreja vaatinut luonnononnettomuus saa niin paljon huomiota ja valtavia summia avustusrahoja, vaikka samaan aikaan Afrikassa yhdessä päivässä kuolee noin 30 000 ihmistä aliravitsemukseen ja puhtaan veden puutteeseen. Miksemme järjestä suuria keräyksiä auttaaksemme heitä? On kylläkin totta, että Afrikassa nälkään kuolevien joukossa ei ole lainkaan länsimaalaisia, jotka herättäisivät meidän huomiomme.

Oliko Aasian maanjäristys sitten jotenkin epätavallista? Onhan lähiaikoina tapahtunut monia muitakin epänormaaleja asioita, kuten Namibian vesisateet kuivan kauden aikana, Etelä-Eurooppaan ennustetut lumisateet ja ihmisiä surmanneet vuosisadan lumimyrskyt Yhdysvaltain koillisosassa. Voisi kuvitella, että maapallo kärsii parhaillaan epänormaaleista ilmiöistä, vai sattuvatko ne vain tapahtumaan samaan aikaan – kuka tietää?

Maapallolla asuessamme saamme jatkuvasti olla varuillamme erilaisten hasardien vuoksi, osaksi luonnon ja osaksi ihmisten tyhmien tekojen vuoksi. Luonnononnettomuudet, kuten maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, lumivyöryt ja hirmumyrskyt johtuvat luonnon oikukkaasta luonteesta, joka saa meidät yllätettyä milloin milläkin tapahtumalla. Ne eivät ole mikään uusi juttu, vaan niitä on ollut koko ihmiskunnan historian ajan. Sen sijaan ihmisen aiheuttamat uhat, kuten saasteet, juomavedenpuute ja väestönkasvuongelmat ovat suhteellisen uusia ongelmia, jotka ovat tehneet telluksestamme aina vain huonomman asuinpaikan.

Saasteongelmat ovat todella vakavia asioita useissa suurkaupungeissa, kuten Tokiossa, Santiagossa ja Mexico Cityssä. Puhtaan juomaveden puute Etelä-Aasiassa ja Afrikassa aiheuttaa lukuisia kuolemantapauksia päivittäin, ja laajalle levinnyt AIDS pitäisi saada kuriin. Tätä menoa ihmiset pilaavat sinisen planeettamme ja ennen pitkää myös itsensä. Tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää ryhtyä toimiin ympäristömme pelastamiseksi, sillä omasta toiminnastamme johtuneet ongelmat vaativat pitkällä tähtäimellä enemmän kuolonuhreja, kuin mitä luonnononnettomuudet saavat aikaan.

Luonnononnettomuuksia tulee ja menee, niitä pitää vain oppia varomaan. Intian Valtamerellekin rakennetaan nyt samanlainen tsunamihälytysjärjestelmä kuin Tyynellä merellä on ollut jo vuosia. Hälytysjärjestelmän on tarkoitus estää uuden katastrofin syntyminen Intian Valtameren valtioissa. Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset johtuvat mannerlaattojen välisten jännitysten laukeamisesta ja sen seurauksena purkautuneesta laavasta. Kuitenkin ihmiset rakentavat taloja ja kaupunkeja järistysherkille alueille siinä toivossa, että järistykset eivät sattuisi tapahtumaan heidän elinaikanaan.

Suomessa olemme kuitenkin turvassa suurimmilta luonnononnettomuuksilta, ja ihmistenkin aiheuttamat ongelmat ovat täällä minimaaliset moniin muihin maihin verrattuna. Tämän turvallisuuden tunteen ei kuitenkaan saisi kääntää päätämme pois ympäröivästä maailmasta. Pienikin apu kärsiville ihmisille saa paljon aikaan. Muutamalla eurolla esimerkiksi afrikkalaislapsi saa syödä kuukauden.

Maapallo on kyllä turvassa luonnononnettomuuksilta, koska ne eivät vahingoita sen luonnollista olotilaa, mutta uskon että modernin ihmisen itsekkäät ja kuluttavat elämäntavat tulevat näkymään uusina ongelmina myöhempinä vuosina. Kuka tietää, miten esimerkiksi ilmakehän saasteet ja lämpeneminen vaikuttavat maailmanlaajuiseen ilmastoon. Ovatko viimeaikaiset myrskyt sittenkin ihmisen aiheuttamia?

 

Päivitetty 11.03.2007