Ostaako vai ei osta?

Teksti: Margit Mäensivu

Lähes jokaisella suomalaisella on matkapuhelin. Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä on kaksi tai useampia autoja. Kulutamme enemmän kuin todella tarvitsemme. Kulutuksesta ja sen määrästä on tullut yksi hyvinvoinnin mittareista.   

Suuri kulutus rasittaa luontoa ja ympäristöämme. Mielestäni paras esimerkki ihmisten turhamaisuudesta ja kulutuksesta on juuri matkapuhelimet. Jokaisella kuuluisi olla kännykkä, joka on uusinta mallia ja joka sisältää vähintään radion, kameran ja taskulampun. Koska kännykät uudistuvat valtavalla nopeudella, monien vaihtaessa puhelimensa uudempaan ei vanhalla puhelimella ole enää mitään käyttöä. Se ei kelpaa edes varaosiksi.

Ihmiset ostavat tuotteita välittämättä tuotteen alkuperästä tai ympäristöystävällisyydestä. Ei ole siis väliä, onko kaakao peräisin Etelä-Afrikasta, jossa suurin osa kaakaosta tuotetaan lapsityövoimalla, vai onko vaatteet tehnyt 6-vuotias intialaispoika. Monet ajattelevat ympäristöongelmien ja lapsityövoiman olevan tulevaisuuden ongelmia tai jo

menneen talven lumia, johon ei itse tarvitse kuitenkaan puuttua. Odotukset hyvinvointia kohtaan ovat jatkuvasti kasvaneet ja lopulta karanneet käsistä länsimaisessa kulttuurissamme, jonka ansiosta välinpitämättömyys on yleistynyt.

Ihmiset hamuavat ympärilleen yhä enemmän ja enemmän roinaa. Ihmisten ylenpalttinen kulutus on vaaraksi sekä heille itselleen että ympäristölleen. Esimerkiksi muovipulloissa esiintyvän bisfenoli A:n on havaittu aiheuttavan sukupuolen muutoksia leveäkuonokaimaaneissa, Etelä-Amerikassa elävissä alligaattoreissa. Se on aiheuttanut myös epämuodostumia viiriäisten ja kanojen alkioissa. Tämä samainen kemikaali on aiheuttanut myös ihmisille haittaa. Ihmisiin sen on havaittu päätyvän muovipulloista liuenneena. Bisfenoli A voi jäljitellä naishormonia eli estrogeenia ja häiritä hormonitoimintaa. Tätä kautta kemikaalit vaikuttavat myös vauvoihin.

Kierrätys on tullut pakolliseksi muutamissa Suomen kaupungeissa, mikä vähentää kemikaalipäästöjä, mutta edes noin 100€ sakon uhallakaan eivät kaikki vaivaudu pitämään huolta siitä, laitetaanko patterit laiskasti keittiöjätteeseen vai jaksetaanko ne viedä ongelmajätteeseen. Suuresta mainonnasta ja uhkailusta huolimatta eivät kierrätys ja luonnonsuojelu ole vielä löytäneet tietä suomalaistensydämiin. Mainonnan ansiosta on varmasti muutaman sydän voitettu luonnonsuojelun puolelle, mutta suurin osa on silti välinpitämätönä massaa.

Yksi esimerkki ihmisten välinpitämättömyydestä on roskaruoka ja sen suosiminen. Ruuan alkuperästä ei välitetä, eikä siitä edes vaivauduta ottamaan selvää. Kertakäyttöastiat, pakkaukset yms. tuottavat suunnattomasti jätettä, esimerkiksi yksin McDonald'silla osapuilleen 500000 tonnia vuodessa, sekä tuhlaavat luonnonvaroja ja energiaa. Kaatopaikalle päätyvä muovijäte hajoaa erittäin hitaasti. Kertakäyttökulttuuria on vaikeaa, ellei mahdotonta, toteuttaa ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Suomen McDonald's laati äskettäin oman ympäristöohjelmansa, jossa tehostetaan kierrätystä ja vähennetään turhan jätteen määrää. Tämä on kuitenkin ollut enemmän tyhjiä lupauksia kuin tekoja: pillien ohentamisella, styrox -pakkausten vaihtamisella muovitettuihin pahvipakkauksiin ja pahvimukien kansista osittain luopumisella kun ei ympäristönsuojelussa kovin pitkälle päästä.

Ratkaisuja kulutukseen ja sen mukanaan tuomiin ongelmiin on monia. Esimerkiksi niin sanottu kiristys on monesti melko tehokas keino. Ainakin äitiini se tehoaa, sillä hän lajittelee roskat huolellisesti suuren laskun pelossa. Näin siis Botnia Rosk on saanut hommat luistamaan. Tämä ei välttämättä kuitenkaan toimi läheskään aina. Monesti uhkailu saa vastaansa ikävän vastareaktion, jolloin ihmiset joukolla kääntyvät järjestelmää vastaan. Tätä on myös hyvin vaikea valvoa. Esimerkiksi Botnia Rosk, tuskin ehtii tarkistaa jokaista roska-astiaa, onko keittiöjätteeseen joutunutkin nyt vahingossa karkeajätettä.

Myös tiedotus ja mainonta ovat hyviä keinoja saada ihmiset tajuamaan asioiden vakavuus. Se herättää ihmiset tähän hetkeen ja sen avulla voi helposti tuoda esille asian ytimen.

Erilaiset kampanjat ovat myös yksi keino vaikuttaa ihmisten mieliin. Niiden avulla ihmiset voisivat oppia miten pienellä asialla voi vaikuttaa ympäristöönsä ja jopa koko maapallon tulevaisuuteen. Mielestäni kuitenkin tehokkain keino vaikuttaa nykypäivänä ovat elokuvat ja taide. Etenkin elokuviin on helppo usuttaa piilomainontaa ja näin vaikuttaa ihmisten ajattelutapoihin. Toki tämä toimii myös päinvastoin. Jos katsoo oikein tarkkaan amerikkalaisia elokuvia, voit huomata, miten niissä lähes kaikissa voi nähdä Coca colan logon vilahtavan.

Mielestäni tällä hetkellä on tärkeää saada ihmiset välittämään ympäristöstään ja olemaan valmiita muuttamaan elämäntapojaan ja etenkin kuluttamistottumuksiaan. Ratkaisuja tähän ongelmaan on monia ja niitä kaikkia tulisi käyttää. On myös ymmärrettävä, että kulutus on suuri osa nyky-yhteiskuntaamme, mutta on kuitenkin ajateltava tulevaisuutta ja tulevia sukupolvia. Tämän maapallon on säilyttävä vielä monien sukupolvien ajan. Miksi siis tuhoaisimme sen nyt omilla turhamaisuuksillamme? Miettikäämme siis ensi kerralla kauppaan mennessämme tarvitsemmeko uuden teflonpannun vai emme?