Nykypäivän nuorison villitys suomihiphop

Johanna Lehtimäki 

Mitä tarkoitetaan ilmiöllä suomihiphop? Miten kaikki sai alkunsa? Suomihiphopin sanotaan olevan 2000-luvun tähdenlento, mutta tuleeko tämä väite pitämään paikkaansa?

Vielä muutama vuosi sitten hiphopia ei hyräilty kaduilla – hyvä jos soitettiin edes radiossa - mutta tänään kaikki tietävät, kuka on Pikku G, Elastinen, Paleface tai Don Johnsson Big Band. Suomalainen hiphop on löytänyt yleisönsä.

Suomihiphopin kehityskulku

Vaikka hiphopista on vasta nyt tullut suuren yleisön ja uuden nuorison juttu, tekijöitä täällä on ollut aikaisemminkin. Suomi hiphopin pioneerit räppäsivät jo 80-luvulla, pyörivät graffiti-jengeissä ja diggailivat break dancea. Yksi heistä oli Raymond Ebanks, joka tunnetaan nykypäivänä Bomfunk mc’s bändin keulahahmona. Mikkonen kuvailee kirjassaan 80-luvun hiphopin olleen undergroundia, kapinallista, mutta yhtä lailla raplevyissä on aina ollut kyse ”rahan ja paremman elämän tavoittelusta, bailaamisesta, seksin harrastamisesta, yhteiskunnanvastustamisesta ja samalla hyvältä näyttämisestä.” 
Ensimmäisiä hiphopkokoonpanoja oli humoristista musiikkia esittävä Raptori eli Jufo3, Izmo ja Kaivo. Raptorin musiikki on bändin lopettamisesta huolimatta soitetuinta hiphopmusiikkia nykypäivän discoissa. 
Parin vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen hiphopmusiikki on noussut yhdeksi suosituimmaksi musiikkilajiksi, varsinkin nuorison keskuudessa. Hiphopmusiikin tyyli on kuitenkin muuttunut humoristisesta enemmän sanomaa sisältävään suuntaan. Esimerkkinä Pikku G:n ”Kylki kyljessä” –kappale, jossa puhutaan ihmisarvoista ja toisten kunnioittamisesta. Kuten monet muutkin musiikinlajit myös hiphop haluaa vaikuttaa ja herättää ajatuksia ihmisissä. 


Vaikutteita ulkomailta

Hiphopmusiikin juuret ovat Amerikassa, minkä vuoksi suomihiphop on saanut paljon vaikutteita sieltä mm. musiikin lisäksi pukeutumisessa. Hiphopin vaatekoodina on usein löysät vaatteet ja isot lenkkarit. Kuitenkaan liiallisuuksiin ei ole menty, sillä amerikkalaisten hiphoppareiden liiallinen pröystäily ja seksismi eivät kuulu näkyvästi suomihiphoppiin. Suomesta löytyy myös useita räppäreitä, jotka käyttävät suomenkielen sijasta englantia, kuten Redrama ja Paleface. 

Miesvaltainen hiphopmusiikki

Tutkiessamme musiikkilistoja voimme todeta, että suurin osa räppäreistä
on miehiä. Minne ovat kadonneet kaikki naisräppärit? Mikä mahtaa olla syynä tälle sukupuolijakaumalle? Ehkä naiset eivät ole kokeneet hiphoppia omaksi musiikkityylikseen. Yksi tunnetuimmista julkisuuteen kohonneista naisräppäreistä on Mariska, jonka sanoitukset käsittelevät pääasiassa kuolemaa sekä maailman vääryyksiä.

Hiphopgenret luovat yhteenkuuluvuutta

Yhä yleisempää on, että hiphopparit muodostavat keskenään niin sanottuja hiphopgenrejä eli ryhmiä. Yhteen genreen voi kuulua jopa kymmenen kovan luokan hiphop artistia. Esimerkkinä on Royal Family, johon kuuluu muun muassa hiphopmusiikin kuumimmat nimet Pikku G, Skandaali, Helpus, Yor123, Mängimies, 

Ezkimo ja Sophie. Royal Familyltä on jopa ilmestynyt levy ”Pyöreän pöydän ritarit” viime toukokuussa. Toinen kilpaileva joukko on Rähinä Records eli toisin sanoen Fintelligens, Kapasiteettiyksikkö ja Avain. Hiphopgenret luovat yhteenkuuluvuuden tunteen artistien välille: he ovat kuin yhtä perhettä.

Hiphopin oma sanasto

Hiphopmusiikki on löytänyt oman kuulijakuntansa, mutta kuinka moni todellisuudessa tajuaa, mitä he laulavat? Jotta ymmärtäisit joidenkin sanojen merkityksen, sinun tulisi opetella vähän hiphopsanastoa. Esimerkiksi hiphopkielellä sana ”rispektit” tarkoittaa kunnioitusta ja ”paisti” tyttöä.

Suomihiphopin kohtalo tulevaisuudessa?

Onko suomihiphop pelkkä 2000-luvun tähdenlento? Vai tuliko suomihiphop pysyvästi musiikinkartalle? Tuskin kukaan tietää vastausta tähän kysymykseen, mutta ainahan voimme arvailla.

”Minne ikinä vie, elämäs tie/älä anna tän tilaisuuden luisua käsistäs/muut puolestas säätää, mut sä oot se joka päättää/ kuuntele itseäs..” (Pikku g: kuuntele itseäs)