Musiikki- portti uuteen maailmaan

Teksti: Anniina Nevala

Musiikki on ollut jo kauan osa arkipäiväämme. Jo muinaisessa Afrikassa paukuteltiin yksinkertaisia rytmejä erilaisilla välineillä, eikä muulla maailmalla kestänyt kauan seurata perässä.  Nykyaikana siltä on miltei mahdotonta välttyä. Useat eri radiokanavat suoltavat musiikkia tunnista tuntiin, TV on täynnä erilaisia listaohjelmia, ja onpa musiikille luotu oma kanavakin. Onko musiikki elämän välttämättömyys? Pärjääkö ihminen ilman musiikkia?

Musiikki on hyvä apukeino oman itsensä löytämiseen. Musiikin mukana voi kasvaa ihmisenä, ja oppia kunnioittamaan muiden mielipiteitä. Jotkut pitävät jazzia ainoana oikeana musiikkina, toinen ei taas pysty kuuntelemaan muuta kuin heavymetallia. Musiikkimaku on yhtä yksilöllinen kuin ihmisen ulkonäkö tai vaikkapa käsiala, toista täysin samanlaista ei maailmasta löydy. Musiikki voi myös avartaa ihmisen elämänkatsomusta. Muusikot käsittelevät yhä useammin sanoituksissaan köyhyyttä, sotia ja politiikkaa. Esimerkiksi U2-bändin laulaja Bono on kritisoinut avoimesti Yhdysvaltojen presidentti George W. Bushin tekemiä päätöksiä.  Valitettavasti juuri nämä niin sanotut maailmanparantajat jäävät julkisuudessa vähän vähemmälle huomiolle, koska laulut eivät yksinkertaisesti myy tarpeeksi. Varsinkin nuorisolle tärkeintä musiikissa näyttää olevan vain hyvännäköiset laulajat, ei niinkään musiikki. Tämä saatiin huomata World Idol-kilpailussa, jossa tuomarit sanoivat eräälle kilpailijalle, että tämä ei tule koskaan pärjäämään, koska on yksinkertaisesti liian ruma.

Musiikki itsessään on kuitenkin enimmäkseen positiivinen asia. Se tarjoaa halvan mahdollisuuden irrottautua arjesta ja rentoutua.  Se on myös turvallinen keino purkaa pahaa oloa. Kovia kokeneille ihmisille juuri musiikki voi olla syy jaksaa päivästä toiseen. Moni keskittymishäiriöinen lapsi on löytänyt musiikista oman juttunsa, jossa on vihdoin huomannut pärjäävänsä. Musiikin parista voi löytää myös uusia ystäviä ja jopa sielunkumppaneita. Soittajat tutustuvat musiikkileireillä, intohimoiset fanit löytävät toisensa lempibändinsä keikoilta, kuorolaulajat saavat kerralla kymmeniä uusia tuttavuuksia.

Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse musiikkia. Joillekin ihmisille musiikki on vain rahastusta tai ajanhaaskausta. Itse en voisi kuvitellakaan eläväni ilman musiikkia. Minulle musiikki tarjoaa jonkinlaisen pakopaikan, johon kuka vain ei voi astua sisään. Jos olen masentunut, tiedän tarkalleen mikä musiikki hälventää pahaa oloani. Jos taas olen saanut kuulla jonkun todella hyvän uutisen, haluan kuunnella musiikkia, joka vahvistaa mielihyvääni. En voisi kuvitella elämää ilman musiikkia. Oikeastaan olen onnistunut hankkimaan jonkinasteisen riippuvuuden musiikin kuunteluun. Enää en pysty edes lähtemään lenkille ilman kannettavaa radioita tai minidisc-soitinta. Musiikki piristää keskellä räntäsadetta ja tuo lisää lennokkuutta askeleisiin keskellä kesän aurinkoisinta päivää.

Musiikki kehittyy ihmisten mukana. Se murtaa rajoja, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Vielä sata vuotta sitten rap-musiikki olisi tuskin saanut niin innokasta vastausta kuin nyt. Meille taas Beethovenin sinfoniat kuulostavat auttamattoman vanhanaikaisilta. Musiikki on siirtynyt hienoista konserttisaleista arkisille kävelykaduille jokaisen ulottuville. Enää edes köyhyys ei käy tekosyyksi musiikin kuuntelemattomuudelle, sillä Internet tarjoaa useita palveluita joiden kautta voi kuunnella musiikkia ilmaiseksi. Musiikki on siis tullut jäädäkseen.

Ihminen voi elää ilman musiikkia, eikä se ole elämän välttämättömyys. Mutta kuitenkin musiikki luo kokonaan uusia maailmoja, joihin on mielenkiintoista tutustua. Musiikki kertoo paljon ihmisestä, se on kuin pääsylippu uuteen ulottuvuuteen. Se kertoo paljon jopa maan kulttuurista ja ihmisten luonteenpiirteistä. Esimerkiksi afrikkalaisten mielestä meidän mollivoittoiset kansanlaulumme ovat varmasti synkkää kuunneltavaa, kun taas me emme ymmärrä heidän auringonpaisteisia sävelmiään. Siitä juuri syntyykin musiikin monipuolisuus. Kulttuurit sekoittuvat, ja tuloksena on taas uusia musiikkityylejä. Elämä ilman musiikkia kuulostaa tavattoman ankealta ja värittömältä. Musiikki on kuin soittorasia, jonka kannen voi avata tai jättää avaamatta. Lopputulosta ei voi päätellä etukäteen, mutta olen varma että jokainen on siihen tyytyväinen.