Kauhajoen lukion historiaa

Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2011: Lue lisää 03

Koulu alkaa Aronkylässä, koulurakennus nousee Kirkonkylään

Koulutyö aloitettiin Aronkylän kansakoulun tiloissa, mutta oman koulurakennuksen saaminen oli välttämätöntä koulun toiminnan kehittämiseksi. Oma koulurakennus oli peruste koulun talouden kannalta ensisijaisen valtionavun saamiselle.

Koulurakennuksen sijoittamispaikaksi kannatusyhdistys sai kolme varteenotettavaa tarjousta. Maanviljelijä J.O. Ikkelä tarjoutui lahjoittamaan maa-alueen koululle Aronkylästä, noin 300 metrin päästä rautatieasemasta. Kirkonkylästä tontin olivat valmiita lahjoittamaan sekä maanviljelijä Nestori Rauska että Kauhajoen Säästöpankki. Koulun sijoittamiskysymystä käsiteltiin yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa ensi kerran maaliskuussa 1929. Tällöin päätettiin, että koulu rakennetaan Aronkylään, joka oli pitäjän liikekeskus ja tarjosi parhaat kulkuyhteydet ajatellen myös Kauhajoen ulkopuolelta tulevia oppilaita. Päätös ei vaimentanut koulun sijaintipaikasta käytyä keskustelua. Erityisesti Päntäneen, Hyypän ja Nummijärven kyläläiset pyrkivät aktiivisesti päätöksen purkamiseen perustellen sitä lastensa kulkuvaikeuksilla. Koulun perustamisen kannalta myönteistä virinneessä keskustelussa oli se, että se innoitti kyläläisiä eri puolilla Kauhajokea liittymään sankoin joukoin kannatusyhdistyksen jäseneksi. Vuoden 1929 aikana yhdistyksen jäsenmäärä nousi 625:een.

Protestointi tuotti tulosta ja kannatusyhdistys kokoontui päättämään koulun sijaintipaikasta uudelleen toukokuussa 1929. Nyt valinta kohdistui Kirkonkylään. Tämä päätös myös piti, vaikka aronkyläläiset sitä voimallisesti vastustivatkin – jopa niin, että Aron ja Kauhajoen Alapään kyläläisistä 168 ilmoitti eroavansa kannatusyhdistyksestä. Yhteiskoulun tontti lohkottiin Kauhajoen Säästöpankin tarjoamasta maa-alasta. Tontti sai nimekseen Riitamäki, joka Kauhajoen yhteislyseon historian vuonna 1975 kirjoittaneen Olli A. Laurilan mukaan hyvin kuvaa koulun rakentamisen myrskyisää alkua.

11_p_hirsikoulu_rakentaminenTonttikysymyksen saatua riitaisen ratkaisunsa oli päätettävä koulun rakentamisesta. Tavoitteena oli, että koulun kolmas lukukausi syksyllä 1930 käynnistyy omassa rakennuksessa. Myös koulun rakentamispäätös jouduttiin tekemään kaksi kertaa. Nyt syyt olivat enemmän taloudelliset kuin periaatteelliset. Aluksi päätettiin, että koulu rakennetaan sementtitiilestä, mutta alkaneen ja pahenevan taloudellisen lamakauden vuoksi materiaali todettiin rakennuksen suunnitteluvaiheessa liian kalliiksi. Tätä huomattavasti edullisemmaksi vaihtoehdoksi osoittautui Karjalan kannakselta saatavissa olevat hirsihuvilat, jotka soveltuivat kevyiden muutostöiden jälkeen koulukäyttöön.

Sopivin hirsihuvila löytyi Raivolasta. Ostetussa huvilassa oli 42 huonetta ja se siirtyi kannatusyhdistyksen omistukseen 60 000 markalla (vuoden 2003 rahan arvossa 90 840 euroa) joulukuussa 1929. Rakennuksen siirto- ja uudelleenpystytys- sekä muutostyöt tehtiin kevään ja kesän 1930 aikana. Tavoitteena oli, että koulurakennus soveltui seitsenluokkaisen koulun tarpeisiin ja siten mahdollisti yhteiskoulun laajentamisen lukioluokille.

Rakennustyöt etenivät ripeästi, ja alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Kauhajoen yhteiskoulu aloitti koulutyön omassa rakennuksessa syksyllä 1930. Koulun avajaisjuhlia ei kuitenkaan vielä pidetty viimeistelytöiden keskeneräisyyden vuoksi. Nämä työt tehtiin seuraavana kesänä ja koulun vihkiäisjuhlia voitiin viettää marraskuussa 1931. Koulun rakentamisen kustannukset olivat kohonneet 600 000 markkaan (1,07 milj. euroa), mutta sijoituksen kannattavuudesta saatiin ensimmäiset merkit jo saman vuoden aikana, kun kouluhallitus hyväksyi tarkastuksessaan rakennuksen kelvolliseksi koulutyöhön ja totesi sen täyttävän valtionosuuden ehdot.

12_p_Yhteiskoulun_kannatusyhdistysValtion osuuden saaminen syksystä 1930 lähtien helpotti koulun taloudellista tilannetta, mutta helpoksi se ei muuttunut. Osittain valtion osuuden hyödyn vei oppilashankinnan vauhdittamiseksi tehty lukukausimaksujen alennus 500 markasta 450 markkaan ( 893 eurosta 815 euroon) vuonna 1932. Lukukausimaksujen ja valtion osuuden lisäksi koulun talouden turvaamiseksi haettiin avustuksia kunnalta, pitäjän aatteellisilta järjestöiltä ja yrityksiltä sekä järjestettiin juhlia, keräyksiä ja arpajaisia. Myös opettajat osallistuivat koulun talouden tasapainottamiseen lahjoittamalla koululle rahaa sekä suostumalla tiukimpana lukuvuonna 1933–1934 10 %:in palkanalennukseen. Palkanalennusta ei voitu kuitenkaan toteuttaa opetushallituksen otettua asiaan kielteisen kannan.

 

Levä, Kimmo (2003): Yhteislyseon vuodet 1928–1975. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 19–21.