Kauhajoen lukion historiaa

Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2011: Lue lisää 04

Koulusta lyseoksi

Ensimmäisen, vuonna 1928 hyväksytyn, lukusuunnitelman mukainen kouluviikko oli ensimmäisellä ja toisella luokalla 30 tuntia ja kolmas- ja neljäsluokkalaisilla 31 tuntia. Opetettavia aineita olivat: uskonto, suomen kieli, ruotsin kieli, saksan kieli, historia ja yhteiskuntaoppi, maantieto, luonnonhistoria, fysiikka ja kemia, matematiikka, kaunokirjoitus, piirustus, voimistelu, terveysoppi, laulu sekä kirjanpito. ”Yleisen kansalaissivistyksen” vastaanottamisessa suurimmat vaikeudet koettiin ruotsin ja saksan kielen opetuksen kohdalla. Lisäksi koulun ohjelmaan jäätiin kaipaamaan enemmän käytännön aineita kuten käsityötä tai kotitaloutta.

Merkittävä osa oppikoulujen sivistyksellistä työtä oli kerhotoiminta, joka alkoi vilkkaana myös Kauhajoen yhteiskoulussa heti perustamisvuodesta lähtien. Tällöin aloittivat toimintansa Kauhajoen yhteiskoulun voimistelijat ja Partioseura. 1930-luvun kuluessa oppilasyhdistysten määrä kasvoi ja toiminta laajeni. 1930-luvun puolivälissä em. kerhojen rinnalla toimivat Toverikunta, Lyseon jaos, Lotta-Svärd, Retkeilykerho ja Raittiusyhdistys.

Koulutyön sisällöllisen tai laadullisen kehittämisen rinnalla johtokunnan työstä merkittävä osa oli oppilaiden määrän kartuttaminen. Lehti-ilmoittelun lisäksi kouluun pyrittiin saamaan oppilaita värvääjien avustuksella. Tässä työssä avainasemassa olivat koulun johtokunnan jäsenet ja kansakoulun opettajat.

Kouluvärvärin työ ei ollut helppoa. Kuten mainittu, oppilaspula vaivasi maalaiskuntien oppikouluja kaikkialla Suomessa. Suupohja ei tehnyt tästä poikkeusta ja Kauhajoen kannalta tilanteen teki erityisen haastavaksi se, että koulu joutui kilpailemaan oppilaista Kristiinankaupungin ja Ilmajoen yhteiskoulujen kanssa. Erityisen kipakaksi keskustelu meni keväällä 1932 Ilmajoen yhteiskoulun edustajien kanssa. Keskustelu alkoi, kun Ilmajoen yhteiskoulun johtaja, maisteri Stenius, oli esittelemässä kouluaan Aronkylässä pidetyssä Suupohjan kansakoulujen opettajien tilaisuudessa. Kauhajokelaistulkinnan mukaan hän pyrki tilaisuudessa värväämään oppilaita kouluunsa ”amerikkalaismallisella häpeämättömällä reklaamilla”. Ilmajokelaiset olivat asiasta erimieltä ja tulkinnoista väännettiin kättä laveasti Kauhajoen kunnallislehden lisäksi sekä Vaasan, Ilkan ja Kyrönmaan yleisönosastoissa.

Kauhajoen yhteiskoulun kannatusyhdistys kuitenkin onnistui kilpailusta ja yleisestä tilanteesta huolimatta oppilashankinnassa hyvin, eikä valtion avun edellyttämä minimioppilasmäärä ollut koskaan uhattuna. Koulumatkat näkyivät kyläkohtaisissa oppilasmäärissä. Ensimmäisinä vuosina Kirkonkylästä, Aronkylästä ja Luomankylästä tuli puolet koulun oppilaista. Jonkin verran koulu houkutti oppilaita myös naapurikunnista. Enimmillään naapurikuntalaisten osuus oli lähes 20 % 1930- ja 1940-luvuilla. Tässäkin auttoi linja-autoliikenteen kehittyminen. Erityisen merkittävänä pidettiin liikennöitsijä V. Keto-Seppälä Oy:n vuonna 1935 Kauhajoen yhteiskoulun johtajan Arvi Pyhälän aloitteesta perustamaa linjaa Teuva–Kauhajoki–Seinäjoki.

Koulun oppilasmäärä kasvoi tarjonnan lisääntymisen mukana. Vuonna 1930 kannatusyhdistys päätti perustaa lukion, mikä merkitsi koulu kasvamista seitsemänluokkaiseksi, yliopistoon valmistavaksi lyseoksi. Koulumuodon muuttuminen näkyi myös koulun nimessä. Kauhajoen yhteiskoulu muuttui Kauhajoen yhteislyseoksi. Koulun omistavan kannatusyhdistyksen nimi kuitenkin säilyi Kauhajoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksenä koko koulun historian ajan.Kauhajoen yhteiskoulun/-lyseon oppilaat 1928–1939

Käytännössä lukio pääsi aloittamaan toimintansa syyslukukauden alussa vuonna 1932, jolloin ensimmäiset Kauhajoen yhteiskoulun aloittaneet oppilaat olivat valmistuneet keskikoulusta. Lukion kolmannen luokan 17 oppilaasta valmistui keväällä 1935 koulun ensimmäiset viisi ylioppilasta. He olivat Salli Ala-Marttila, Vaito Halla-aho, Paavo Mattila, Anni Metsäranta ja Reino Männistö.13_p_Ensimmaiset_ylioppilaat_1935

Kauhajoen yhteislyseon perustamisvaihe saatiin päätökseen viimeistään lukuvuoden 1937–1938 aikana, jolloin lyseo sai pysyvän oikeuden lähettää oppilaita yliopistoihin. Lisäksi koulu vakiinnutti saman lukuvuoden aikana valtion avun myös lukioluokilleen.

Koulutyön vakiintumisesta osoituksena oli myös opetettavien aineiden lukumäärän kasvu. Lukuvuonna 1938–1939 yhteislyseon oppiaineita olivat: uskonto, filosofia, historia ja yhteiskuntaoppi, kansantalous, maantieto, luonnonhistoria, terveysoppi, fysiikka ja kemia, matematiikka, kirjanpito, piirustus, kaunokirjoitus, voimistelu sekä suomen, saksan, englannin, ranskan ja latinan kielet. Vieraista kielistä yksi oli pakollinen. Näiden lisäksi vapaaehtoisina aineina opetettiin viron ja unkarin kieliä, laulua, käsitöitä ja veistoa. Rauhattomiin aikoihin varauduttiin opettamalla pääkohdat väestönsuojelusta.

 

Levä, Kimmo (2003): Yhteislyseon vuodet 1928–1975. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 21–23.