Kauhajoen lukion historiaa

Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2011: Lue lisää 13

Projekteja

Kauhajoen lukio oli lähtenyt 1996 pilottikouluna mukaan valtakunnalliseen LUMA-projektiin, jonka tarkoituksena on luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen kehittäminen. Tämän hankkeen aktivoimana ja rahoittamana koulun kurssitarjonta oli laajentunut ja kokeellisen opetuksen välineistö uudistunut huomattavasti. Koulu oli lisäksi yhtenä kymmenestä koulusta mukana opetushallituksen fysiikan ja kemian FyKe-virtuaalikoulussa, jossa luodaan uusia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön menetelmiä. Luonnontieteissä oli tapahtunut niin paljon, että ensimmäinen syksy meni uudistuksiin sopeutuessa. Toki koulumme kokeellinen opetus oli jo aiemmin hyvin korkealla tasolla Eilan työkurssien ansiosta, mutta nyt saatoin MAOL:in Keski-Suomen sihteerinä saamieni kokemusten pohjalta mielestäni puolueettomasti todeta, että luonnontieteiden opetus Kauhajoella kestää vertailun minkä tahansa keskisuomalaisen koulun kanssa.

Projektitoiminta muodostui jopa merkittävimmäksi osaksi työkuvaani, kun Osaava-projekti käynnistyi 1.1.2002 ja minut valittiin hankkeen projektipäälliköksi. Osaavan työvoiman kasvattaminen Kauhajoen kasvukykyisille kärkialoille -hanke eli tuttavallisemmin Osaava on alueellinen toisen asteen koulutuksen kehittämishanke, jonka pääteemoina ovat opiskelun ja elinkeinoelämän yhteyksien luominen ja uusien avointen oppimisympäristöjen kehittäminen. Koulun ja elinkeinoelämän yhteyksiä pyritään kehittämään Noviisi-verkkopalvelun avulla. Noviisi on verkossa selattava tietokanta, jonka kautta opiskelijat voivat ilmoittautua harjoittelu-, työ- ja opinnäytepaikan hakijoiksi ja selata yritysten ilmoittamaa paikkatarjontaa. Yritykset voivat puolestaan selata opiskelijoiden ilmoituksia ja rekisteröityä paikkojen tarjoajiksi.

47_p_Lumapesa_2003Hankkeen suurin kehitystyö tehdään avointen oppimisympäristöjen saralla. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan seitsemän kappaletta oppimispesiä (Learning Base), jotka ovat yhden huonetilan kokoisia oppimisympäristöjä, joihin on koottu kaikki mahdollinen tietyn teeman opiskelumateriaali. Esimerkiksi lukion luonnontiedepesä sisältää ohjeet ja välineet kokeelliseen työskentelyyn sekä kirjallisen ja verkkomateriaalin työselostusten ja tutkielmien tekoon. Tilat mahdollistavat myös eri oppimistyylien ja -menetelmien käytön sekä tarjoavat opettajalle välineet opetuksen eriyttämiseen. Tila itsessään ei tietenkään muuta mitään, vaan opetuksessa on edelleen tärkeintä sisältö ja sen ajanmukaisuus. Näiden tilojen tehokas hyötykäyttö edellyttääkin opettajilta ja opiskelijoilta suurta muutosta niin käytettävien menetelmien kuin erityisesti asenteiden osalta. Osaavan jatkohankkeessa oppimispesien verkosto laajennetaan seudulliseksi ja Kauhajoella siirrytään suurempiin yksiköihin, oppimiskeskuksiin. Oppimiskeskusten ja niissä sovellettavien uusien työtapojen sekä oppilaitosten tiivistyvän yhteistyön myötä on lähitulevaisuudessa odotettavissa varsinainen vallankumous koko alueen toisen asteen koulutuksessa. Mainittakoon, että vastaavan kaltaisia keskuksia on maassamme tällä hetkellä vain kahdessa yliopistossa. Toisen asteen opetuksessa Kauhajoki on tällä saralla valtakunnallinen tienraivaaja.

—-

 

Yli-Kokko, Tuomas (2003): Persoonia ja projekteja. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 242–244.