Kauhajoen lukion historiaa

Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2011: Lue lisää 14

Luokaton lukio

”Lukion tulee pyrkiä kasvattamaan oppilaansa tasapainoiseksi, hyväkuntoiseksi, vastuuntuntoiseksi, itsenäiseksi, luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi.” Näin määritteli 1985 voimaan tullut laki lukion tehtävät. Tämän onnistumiseksi lukion tiloja kunnostettiin kesällä 1988: salin lattia uusittiin, piha-alue valaistiin ja paikoitusalue sekä käytetyimmät kulkuväylät päällystettiin. Lukio juhli 60 vuottaan ja oli suositumpi kuin koskaan – kaikki halukkaat eivät lukion ensimmäiselle luokalle mahtuneet.

48_p_kemia_eilaKauhajoen ja koko Suomen taloudellinen nousukausi heijastui 1980-luvun lopun lukioelämään niin, että lukiolain tavoitteita voitiin aivan oikeasti toteuttaakin. Opetussuunnitelman koulukohtaisilla valinnaiskursseilla oli mahdollisuus opiskella vapaammin ja ylioppilastutkinnon kahlitsematta. Niinpä fysiikan ja kemian työ- ja erikoiskurssit, ilmaisutaito, differentiaaliyhtälöt, kotiseutukurssi ja vieraskielinen viestintä toivat käytännön harjoituksineen ja tutkielman tekemisineen vaihtelua monen lukiolaisen koulupäivään. Tietokoneitakin saatiin lisää. Myös lukion kerhotoiminta oli vilkasta ja vaihtelevan monipuolista koko 1980-luvun ajan. Se näkyi mm. koulun järjestämissä juhlissa tasokkaina ohjelmina.

Perinteisistä juhlapäivistä vanhojen päivän vietto sai uutta puhtia tanssiaisista ja juhla-ateriasta, joista ensimmäinen nautittiin Krouvissa 19. helmikuuta 1988. Seuraavina vuosina juhla-aterian ovat valmistaneet toinen toistaan taitavammin Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen ja Kauhajoen ammattioppilaitoksen opettajat ja opiskelijat. Tanssien harjoittamisesta huolehtivat alusta alkaen liikunnanopettajat Kaija ja Simo Koski-Lammi sekä Marja-Leena Lehtinen. Juhlaperinnettä pidettiin yllä muutenkin.

Oman leimansa lukion järjestämiin juhliin antoi kansainvälisen ilmapiirin muuttuminen: kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton politiikan uusi ilme. Talvisodan 50-vuotisjuhla kokonaisuudessaan ja lumipukuisten nuorten miesten esittämä Sillanpään Marssilaulu erikseen kertoivat syksyllä 1989 sen, mitä vielä vuotta aikaisemmin ei olisi rohjettu suurelle yleisölle ääneen lausua. Sama vapauden tunne huokui myös itsenäisyyspäivän juhlissa. Kulttuuritilaisuuksissa ajan henki näkyi paljon nopeammin kuin oppikirjoissa saatikka opetussuunnitelmissa.

Lukion omaleimainen kulttuuriaktiivisuus näkyi myös lehdistössä – valtakunnan laajalevikkisiä sanomalehtiä myöten. Kauhajoen lukion oppilaskunta päätti lahjoittaa päivätyökeräyksen tuoton perusteilla olleen Kauhajoen Kulttuurisäätiön pääomien kartuttamiseksi. Taksvärkki ry:n kohteet olisivat olleet Angola, Mosambik ja Filippiinit. Lukio oli jo pari kertaa aikaisemmin avustanut päivätyökeräyksellä sotainvalideja. Syksyllä 1989 rehtori saikin vastata Taksvärkki ry:n kiukkuisiin puhelinsoittoihin ja hyökkäävään kirjoitteluun ja selittää, että lukiot voivat aivan itse päättää ketä päivätyökeräyksellä tukevat. Keräys tuotti hyvän tuloksen ja kohde – Kauhajoen Kulttuurisäätiö – perustettiin. Se on ehtinyt jakaa jo monet apurahat omintakeiseen päivätyöhön osallistuneille ja heidän nuoremmille seuraajilleen.

Koulutoimentarkastaja Unto J. Lindholm piti ohjaus- ja seurantakäynnin lukiossa 22.–25. tammikuuta 1991. Tarkastajan antamaa arviota koulun pedagogisesta toiminnasta voi perustellusti pitää Kauhajoen lukiossa tehdyn työn voitollisena tilinpäätöksenä ennen seuraavaa suurta muutosta – luokattomuutta:

Kauhajoen lukio on osallistunut lääninhallituksen järjestämään lukion sisäisen työn kehittämisseminaaritoimintaan. Kehittämisen painopistealueeksi koulun edustajat ilmoittivat kansainvälisyyskasvatuksen. Painopistealue on otettu huomioon suunniteltaessa kerhotoimintaa. Ensimmäisenä seurantapäivänä minulla oli tilaisuus seurata lukion oppilaiden järjestämää UNICEF -juhlaa. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja oppilasesitykset korkeatasoisia — Lukiolain 18 §:n 2 momentin mainitsemat aihekokonaisuudet lisäävät opiskelumotivaatiota ja lähentävät koulua ympäröivään yhteiskuntaan. Mikäli eri aineissa tehdyt tutkielmat yhdistettäisiin, olisi mahdollista koota niistä aihekokonaisuuksia.

Alkava talouslama piti kuitenkin huolen siitä, että koulutoimentarkastaja Unto J. Lindholmin kannustuksesta huolimatta kovin suuriin uudistuksiin ei ollut mahdollisuuksia. Ensimmäiset opetusta vähentäneet tuntikehyksen leikkaukset tehtiin jo lukuvuonna 1991–1992 ja punakynää käytettiin monta vuotta. Lukion alhainen kustannustaso kuitenkin hillitsi leikkauksia. Toisaalta kiinnostus lukio-opintoihin kasvoi, samoin resurssien tarve, kun työttömyys lisääntyi; kaikki halukkaat eivät lukioon mahtuneet. Luokat täyttyivätkin vuosikymmenen puolivälissä ääriään myöten.

Luokattomuus teki tuloaan koko 1990-luvun alun, sillä sitä kokeiltiin laajasti eri puolilla valtakuntaa. Kauhajoella siihen oli tutustuttu jo lukion aikuislinjalla alusta lähtien. Valtioneuvosto vahvisti uudistettuun lukiolakiin (708/1992) perustuvan tuntijaon syyskuussa 1993 ja pian sen jälkeen Kauhajoen lukiossa käynnistettiin uuteen tuntijakoon perustuvien opetussuunnitelmien valmistelu. Voimassa olleiden laajojen ja tarkkojen suunnitelmien tilalle opettajat ohjeistettiin laatimaan lyhyet ja ytimekkäät opetussuunnitelmat, jotka jättäisivät väljyyttä myös niiden toteutukselle. Oli tapahtunut kouluelämälle tyypillinen suunnan muutos ääripäästä toiseen – opetussuunnitelmien sisällöllisessä tarkkuudessa palattiin vanhoihin malleihin.

Tuntijako 835/1993Opetussuunnitelmat piti sovittaa uuteen tuntijakoon, jossa valinnaisuutta lisättiin jakamalla eri aineiden kurssit pakollisiin ja syventäviin. Lukion päättötodistuksen saaminen edellytti 44–49 pakollisen kurssin suorittamista ja vähintään kymmentä syventävää kurssi. Yhteensä kursseja piti suorittaa vähintään 75, kuten aikaisemminkin, mutta yläraja poistui. Uusi tuntijako otettiin Kauhajoen lukiossa käyttöön lukuvuoden 1994–1995 asussa ja luokattomuuteen siirryttiin 1.8.1995.

Uusina pakollisina oppiaineina tuntijakoon tulivat fysiikka ja filosofia ja molemmissa taideaineissa oli kaikille yksi pakollinen kurssi. Syventävinä kursseina Kauhajoen lukiossa on tarjottu uuden tuntijaon käyttöön otosta lähtien sekä valtakunnallisessa tuntijakopäätöksessä olevia kursseja että oman koulun tarpeisiin laadittuja kursseja. Tarjonta on vaihdellut vuosittain kysynnän ja muiden toteuttamismahdollisuuksien rajoissa. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia kursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Valinnanvaraa on ollut runsaasti.

Luokaton lukio toi tullessaan oppilasryhmät, ryhmänohjaajat ja lukujärjestykseen ns. kiertotunnit. Kauhajoella muutos toteutettiin varovasti koko koulussa yhtä aikaa. Rehtori teki kuusi lukujärjestystä, jokaiselle jaksolle omansa, kuten ennenkin. Oppilaat voivat turvallisin mielin aloittaa lukionsa perinteistä työjärjestystä noudattaen ja ilman suuria kurssivalintapulmia. Toisaalta ne, joilla oli halua ja rohkeutta edetä opinnoissaan omassa tahdissaan, voivat sen myös alusta lähtien tehdä. Opiskelijaryhmät pysyivätkin hyvin koossa.

Pakollisten kurssien väheneminen on näkynyt siinä, että kaikki lukiolaiset eivät enää suorita yhtä monta äidinkielen, historian, ruotsin tai vaikkapa englannin kurssia kuin aikaisemmin. Toiset taas valitsevat mieleisensä oppiaineen kursseja paljon entistä enemmän ja etenevät myös opinnoissaan entistä pidemmälle. Molemmat vaihtoehdot näkyvät eri oppiaineissa aikaisempaa suurempina tasoeroina. Se taas heijastelee jossakin määrin julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä siitä, mikä on tärkeää, mikä taas vähemmän tärkeää.

Uudistus teki mahdolliseksi kurssien itsenäisen opiskelun. Kauhajoen lukiossa itsenäiseen opiskeluun kuuluu tavallisesti tutkielman teko ja koe, kuten kurssilla olleillekin. Itsenäisen opiskelun tarkoitus on kehittää omaehtoista työskentelyä ja tiedonhankintaa. Monet ovat huomanneet, ettei se ole niin helppoa kuin luulisi. Muutamina keväinä on ollut pieni joukko abiturientteja, jotka ovat joutuneet viime tingassa ottamaan todellisen loppukirin saadakseen kaikki 75 kurssia suoritettua ja valkolakkinsa samassa juhlassa kuin muutkin.

Hankkeita ja yhteistyötä

Kauhajoen lukio on toiminut hyvin taloudellisesti. Yhteislyseon perintönä oli opittu säästeliäiksi, eivätkä kunnallistamisen myötä parantuneet mahdollisuudet johtaneet talouden löystymiseen. Niinpä nettomenot äyriä (veroprosenttia) kohti olivat lukiossa alkavine iltalinjoineen 1986 vain 0,20 penniä (0,03 €), kun vastaava luku Vaasan läänissä oli 0,26 penniä ja koko maassa 0,27 penniä.

Talouslama 1990-luvun alussa kiristi tuntikehystä entisestään eikä opettajien lomautuksiltakaan säästytty. Kunta päätti talousarviossaan alentaa tuntikehystä 1.8.1994 alkaen edellisen lukuvuoden tasosta 6 %. Lukion oppilailta perittiin lyhyen aikaa lukukausimaksua ja iltalinjan opiskelijat menettivät ruokaetunsa. Aikuislinja otti käyttöön myös kirjoittautumis- ja kurssimaksun.

lukion_kustannukset_1991-1997

Yksikköhinnat kertovat lamavuosista karua kieltä. Erityisesti lukion oppilaskohtaiset kustannukset putosivat ja ryhmäkoot kasvoivat. Kauhajoen lukio oli kaukana valtionapuperusteiden yksikköhinnoista. Nousukausikaan ei tuonut nopeaa parannusta, sillä vielä 1997 oli pitkä matka vuoden 1991 lukuihin.

Aikuislinja pystyi laman alkaessa jopa kasvattamaan oppilaskohtaisia kustannuksia. Suuri yksikköhinnan kasvu 1995 alkaen oli osaksi seurausta ammattioppilaitoksissa opiskelevien ja ylioppilastutkintoon tähtäävien opiskelijoiden kirjaamisesta myös aikuislinjalle valtionavun saajiksi. Aikuislinjan vähimmäiskurssimäärät ovat ns. kaksoistutkinnon (yhdistelmätutkinnon) suorittajilla ylioppilaskirjoitusaineissa 30–36 kurssia, aikuislinjan opiskelijoilla 44–49 kurssia. Lukiossa vähimmäiskurssimäärä on 75. Lamavuosina aikuislinjalla oli runsaasti muutamia kursseja vuodessa suorittavia aineopiskelijoita, joiden mukana olo kunnan tilinpäätösten yksikköhinnoissa alensi niitä verrattuna valtionapuperusteeseen. Esimerkiksi vuonna 1995 valtionapuperusteen oppilasmäärä oli 95, mutta kunnan tilinpäätöstiedoissa edellisen vuoden tilastopäivän 20.9.1994 oppilasmäärä oli 178. Aikuislinja selviytyikin talousasioissa hyvin.

Talouskehitys näkyi myös lukion tuntikehyksessä. Lukuvuonna 1994–1995 lukiolla oli käytettävissään kaikkiaan 420 tuntia, mikä teki oppilasta kohti 1,36 kurssia (viikkotuntia). Taloudellisen nousun aikanakin 1996–2001 kokonaistuntimäärä on vaihdellut 1,42–1,56 tuntiin oppilasta kohti. Itse tuntikehys on kuitenkin menettänyt merkityksensä, kun kunnallistaloudessa siirryttiin vuosituhannen lopulla kokonaisrahoitukseen: lukio ja aikuislinja saavat talousarviossa rahat, joilla niiden tulee tarjota palvelut opiskelijoilleen.

Lukio ja aikuislinja ovat pyrkineet 1990-luvun loppuvuosista lähtien kohentamaan toimintamahdollisuuksiaan ja kehittämään opetustaan erilaisilla hankkeilla ja projektirahoituksilla.

53_p_Rytmia_yli_rajojenHankkeista ensimmäinen oli Suupohjan koulujen yhteinen kansainvälinen nuorison kulttuuritapahtuma Mens sana in corpore sano, Terve sielu terveessä ruumiissa 1997–1998. Se käynnistyi näyttävästi Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlan ohjelmalla Nää maat, nää mannut, joka valmistettiin yhdessä peruskoulun kanssa. Suomalasinuorten Euroopan matkan kokemuksia eri tavoin käsittelevä kokonaisuus esitettiin kahdeksan kertaa yhteensä 2000 katsojalle. Seuraavana syksynä Mens sana in corpore sano -festivaaliin osallistui kauhajokelaisten lisäksi nuoria koko Suupohjan alueelta sekä nuoria Ukrainan Gorlovkasta ja Alankomaiden Venraysta. Kymmenen päivän aikana vieraat osallistuivat ruokamessuille ja tutustuivat muutenkin Kauhajokeen. Festivaalin juhlaohjelmaa harjoiteltiin viikon ajan taidetyöpajoissa. Päätteeksi monipuolinen ja monikulttuurinen ohjelma Rytmiä yli rajojen esitettiin 3 200 katsojalle. Mens sana in corpore sano -kulttuuritapahtuma ennakkovalmisteluineen kustannettiin Kauhajoki-Seura ry:n hakemalla ja tukemalla Euroopan Unionin Leader-rahalla, jota saatiin lähes 265 000 mk (44 000 € ). Talkootyön osuus oli n. 50 000 mk. Kulttuurifestivaalin jälkeenkin kauhajokelaisnuorten yhteistyö hollantilaisten kanssa on jatkunut oppilasvaihtona.

Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämisohjelma, LUMA-hanke, julkistettiin opetushallituksessa 27.11.1995. Kauhajoki lähti hankkeeseen mukaan 1996 yhtenä pilottikuntana. Tavoitteena oli matemaattis-luonnontieteellisen kiinnostuksen lisääminen ja osaamistason kohottaminen. Pilottikuntien piti selvittää keinot ja kustannukset tavoitteeseen pääsemiseksi. Lukiossa tavoitteeseen pyrittiin monipuolistamalla matematiikan, fysiikan ja kemian opetussuunnitelmia ja tarjottavia kursseja. Hankkeen puitteissa opettajat tiivistivät koulujen välistä yhteistyötä aineidensa opetuksen kehittämiseksi. LUMA-hankke tuotti lukiolle n. 33 000 € (lähes 200 000 mk) luonnontieteellisten aineiden opetusvälineiden ja muun varustelun hankintaan. Välineistö mahdollisti mm. laborointi- ja työkurssien entistä monipuolisemman järjestämisen ja opetusmenetelmien kehittämisen. Opettajien LUMA-työ sen sijaan oli suurelta osin talkootyötä, mikä haittasi tavoitteiden toteuttamista niin Kauhajoella kuin muuallakin.

Hankkeen päättyessä 2002 kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi LUMA-talkoiden valtakunnalliset tulokset vaatimattomiksi: rahaa oli ollut liian vähän, suunnitelmat puutteellisia ja seuranta olematonta. Selvittämättä jäi mm. pystyttiinkö hankkeen avulla nostamaan opiskelijoiden motivaatiota. Kauhajoen lukiossa hanke näyttäisi jonkin verran lisänneen laajan matematiikan opiskelijoiden määrää. Toisaalta lähtötason taidoissa näkyi projektin päättyessäkin paljon parannettavaa. Ongelma on valtakunnallinen.

Syksyllä 2000 käynnistyi fysiikan ja kemian virtuaalikouluhanke, tuttavallisesti FyKe, jonka tavoitteeksi asetettiin kehittää oppiaineiden opiskeluympäristöjä sellaisiksi, että niissä voitaisiin hyödyntää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa, saada opiskeluun vuorovaikutteisuutta, itseohjautuvuutta ja kumuloituvuutta. Kolmivuotisen hankkeen konkreettinen tavoite on ollut luoda tietoverkkoon uudenlaisia fysiikan ja kemian opetukseen soveltuvia oppimateriaaleja sekä verkon kautta tapahtuvia vuorovaikutusmuotoja. Kauhajoen lukion ja yhteiskoulun aktiivisuutta osoittaa, että virtuaalikouluhankkeessa on ollut mukana vain viisi muuta kuntaa ja kaupunkia. Opetushallitus on tukenut Kauhajokea n. 27 500 eurolla, josta lukion osuus on ollut puolet. Siitä n. 6 200 € on käytetty laitehankintoihin ja loput n. 7 500 € virtuaalikouluun, jolla on tuotettu sisältöjä LUMA-hankkeella varustettuihin puitteisiin.

Aikuislinjan hankkeita ovat olleet Barnsley Collegen kanssa aloitettu kansainvälinen avaintaitohanke ja etälukion käynnistys.

Oppimisen avara maailma

49_p_LauhassaViime vuosina lukio ja aikuislinja ovat pyrkineet vastaamaan entistä painokkaammin kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin. Se näkyy koulun runsaana kielivalikoimana, vaihto-oppilastoimintana ja opintomatkoina, mutta myös lisääntyvänä yhteistyönä Kauhajoen ja koko seudun yritystoiminnan ja oppilaitosten kanssa. Oppimisen avara maailma on ulotettu afrikkalaisen ystävyyskoulun avustamisesta osaavan työvoiman kasvattamiseen Kauhajoen seudun kasvukykyisille kärkialoille.

54_p_VaihtareitaLukio on jo pitkään ollut mukana vaihto-oppilastoiminnassa eri järjestöjen kanssa. Joka vuosi Kauhajoelle on tullut opiskelijoita eri puolilta maailmaa: Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja Saksasta ja Hollannista. Vastaavasti Kauhajoen lukiolaisia on matkustanut vuosittain pari kolme opiskelemaan vuodeksi mm. Yhdysvaltoihin, Australiaan, Itävaltaan ja Saksaan. Lisäksi monet ovat päässeet opiskelemaan ulkomaille kesäisin lyhyempiä jaksoja.

51_p_Hollannissa_rannallaKäytännön kieliharjoitteluun on ollut mahdollisuuksia myös monilla opinto- ja vaihto-oppilasmatkoilla. Hollannin Raayland Collegen kanssa oppilasvaihto alkoi jo keväällä 1996, kun hollantilaiset vierailivat Kauhajoella. Vastavierailu tehtiin samana syksynä ja kulttuurifestivaalin jälkeen vieraisilla on käyty vuorotellen lähes joka vuosi. Kauhajoen lukiolaiset ovat tutustuneet Hollantiin viimeksi huhtikuussa 2002. Kesäkuussa 1998 kymmenen oppilasta ja kaksi opettajaa teki kahden viikon vierailun Englannin Barnsleyhin

Saksan Hittfeldistä tuli opintoretkelle ja lukion vieraiksi urheiluhenkinen 20 nuoren ryhmä opettajineen helmikuussa 2000. Useimmat heistä hiihtivät Kauhajoella ensimmäistä kertaa elämässään murtomaasuksilla ja metsässä. Oppi meni hyvin perille, sillä melkein kaikki osallistuivat Kauha-hiihdon 20 km:lle ja jokunen hiihti pidemmänkin reitin. Kauhajoen lukiolaiset tekivät vastavierailun Hittfeldiin seuraavana vuonna. Helmikuussa 2002 oli taas saksalaisten vuoro vierailla Kauhajoella.

52_p_Rooman_totuus_2001Latinan opiskelijat ovat tutustuneet antiikin Roomaan lähes joka vuosi lehtori Pirjo Kaidan johdolla jo 1980-luvulta lähtien. Septem dies in urbe aeterna – seitsemän päivää ikuisessa kaupungissa – on vienyt monen oppilaan sydämen ja saanut suuntaamaan askeleet toisenkin kerran Roomaan. ”Kuka voisi Roomassa ollessaan unohtaa kuuluisaa Colosseumia – – Vaikka sen pääpiirteet olivatkin pystyssä, sen suuruutta oli vaikea käsittää sisältäpäin.”

50_p_Helsingin_retkiKotimaahan ja lähiympäristöön on tutustuttu kevätretkillä lukion alkuvuosista lähtien. Vuosituhannen vaihtuessa päivän retken tilalle on tullut perusteellisesti valmisteltu kahden päivän kulttuurimatka. Ne ovat suuntautuneet Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin, joissa on tutustuttu mm. museoihin, taidenäyttelyihin, arkkitehtuuriin ja yliopistoihin sekä käyty teatterissa. Osallistujat ovat valmistelleet tutustumiskohteista tutkielman etukäteen, jotta retkestä saataisiin kaikinpuolinen hyöty.

Ystävyyskoulu Sambiassa, Chiluba Basic School, entinen Koweni Primary School, on tarjonnut 1990-luvun alkuvuosista lähtien Kauhajoen lukiolaisille erilaista oppia: pyyteetöntä auttamista. Vaatimattomissa oloissa koulua käyvät Afrikan nuoret ovat saaneet opiskelutarvikkeita, kuten vihkoja, koulureppuja ja kyniä, mutta myös urheiluvälineitä ja vaatteita. Vuosina 2002 ja 2003 koulun tilille on maksettu rahaa lukiolaisten päivätyökeräyksen tuotosta. Rahalla Chiluba Basic School on voinut ostaa peruskoululaisten ja kehitysvammaisten ryhmän opetuksessa tarvitsemiaan tavaroita. Osa rahoista on ositettu opettajien jatkokoulutukseen Lusakassa. Vastineeksi Sambiasta on tullut kiitollisia kirjeitä ja valokuvia.

Vuosittain oppilasvaihtoon ulkomaille on osallistunut kymmeniä oppilaita. Keväällä 2002 vieraili Roomassa, Hittfeldissä ja Venrayssa neljäkymmentä opiskelijaa. Saman verran osallistutujia oli kotimaan kulttuurimatkalla. Kaikki opintomatkat, oppilasvaihto ja Sambiaan suuntautunut ystävyystoiminta on kustannettu suurimmaksi osaksi itse. Latinan opiskelijat ovat pitäneet koulun opettajat kahvipullissa ja myyjäisiä ovat harrastaneet muutkin. Kesäansioista on säästetty, että saataisiin matka maksettua ja haave toteutettua. Erilasilla hankkeilla ja projekteilla on ollut paljon helpompi saada taloudellista tukea opetusvälineisiin kuin ihmisten kohtaamiseen elävässä elämässä – toisenkin kerran.

Avaraan maailmaan matkaavien eväiksi lukio on tarjonnut runsaan kielivalikoiman. Englanti on ollut peruskoulun kolmannelta luokalta alkava kieli. Ruotsia ja saksaa on jo 1990-luvun puolivälistä lähtien opiskeltu peruskoulun 5. luokalta alkavana A2-kielenä. Ryhmät jatkoivat opintojaan lukiossa syksyllä 2002. Peruskoulun 8. luokalla on voinut aloittaa saksan, ranskan ja venäjän opintoja B2-kielinä ja jatkaa lukiossa. Lisäksi latinan, saksan, ranskan ja venäjän opintoihin on voinut tarttua alusta alkaen lukiossa. Koulujen yhteisillä kursseilla on voinut opiskella muutaman kurssin italiaa, kauppaoppilaitos on tarjonnut erikoiskursseja, Kauhajoen evankelinen opisto abikursseja ja Etelä-Pohjanmaan avoin yliopisto arvosanaopetusta.

Aikuislinjan lähi- ja etäopetuksessa aikuisväestö on voinut opiskella aineopiskelijoina yhtä tai useampaa kieltä, jos aika ei ole enempään riittänyt. Saksa on säilyttänyt koko ajan hyvin suosionsa. Peruskouluasteella kieliin on tartuttu aakkosista alkaen, jos kysyntää on ollut riittävästi, ja lukio on tarjonnut jatkoa. Harvinaisten kielten virtuaaliopetus on alkamassa maakunnallisena toisen asteen yhteistyönä 2003–2004.

Osaavan työvoiman kasvattaminen Kauhajoen kasvukykyisille kärkialoille elinkeinoelämän opiskelijayhteyksien, avoimien oppimisympäristöjen, erikoistuneiden ammatti- ja lukio-opintojen ja elinikäisen oppimisen keinoin eli Osaava-hanke, valmisteltiin syksyllä 2001. Toteutus alkoi seuraavan vuoden alussa. Hanke on laajentumassa koko Kauhajoen seutukuntaan. Tavoitteena on alusta alkaen ollut edistää opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja koko seudun kehittymistä oppivaksi alueeksi kuntien, oppilaitosten, yritysten ja vapaan kansalaistoiminnan syvällisellä yhteistyöllä. Ensiaskeleena on luotu verkostopalvelu Noviisi, jossa eri osapuolet voivat kohdata: tarjota työ- ja harjoittelupaikkoja, opinnäytetöiden aiheita ja kiinnostavia haasteita palata vielä opintojen jälkeenkin kotiseudulle. Tulevaisuudessa kajastaa koko Suupohjan kattava avoimien oppimiskeskusten verkosto. Toteutuksen vetovastuu on Kauhajoella.

Osaava-hankkeen Oppiva Suupohja -koulutusosio on arvioitu Kauhajoen seudun verkostopilotissa erityistä lisäarvoa tuovaksi kokonaisuudeksi: on huolehdittava sekä erikoisosaamisesta ammatillisilla kärkialoilla, materiaalinkäsittely-, huonekalu- ja elintarvikealalla, että monipuolisesta kielitaidosta ja ajan tasalla pysyvästä yleissivistyksestä. Opiskeluun pitäisi olla mahdollisuus aina, kun aika ja energia siihen riittävät. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on varustettu avoimiksi oppimisympäristöiksi lukiolle kielipesä ja luonnontieteen pesä, kirjastoon oma pesänsä, samoin kauppaoppilaitokselle. Koti- ja laitostalousoppilaitokselle on varustettu luonnontieteen pesä, ammattioppilaitos ja Logistia ovat saaneet teknologian pesät. Avoimet opiskelupaikat, pesät, on varustettu monipuolisilla teknisillä laitteilla, eri tallenteille sopivilla soittimilla, dataprojektoreilla, hyvällä äänentoistolla, kunnollisilla tietokoneilla, langattomilla ohjauslaitteistoilla, interaktiivisilla tauluilla ja tehokkaalla lähiverkolla. Lisäksi kaupunginkirjaston pesä on varustettu videoneuvotteluihin tarvittavalla laitteistolla, jota erityisesti aikuisopiskelijat tulevat tarvitsemaan virtuaalisilla kursseillaan entistä enemmän. Pesän mallia on haettu mm. opintomatkoilla Englannin Barnsleysta ja kotimaan yliopistoista. Osaava-projektin ensimmäisen vaiheen talousarvio oli runsaat 400 000 €, siitä EU-tukea ja valtion tukea 60 %. Lukion ja kirjaston pesien rakentamiseen käytettiin hanketukea yhteensä n. 50 000 €.

Toukokuussa 2003 tuli tieto, että Osaava-hankkeen toinen vaihe on hyväksytty Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan. Hankkeen nimi on Suupohjan oppimiskeskusten verkosto ja sen loppusumma on 1,4 miljoonaa euroa. Päärahoittajana on Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan palveluyksikön sivistysosasto, joka hallinnoi EU:lta ja valtiolta tulevaa 835 000 €:n tukea. Loppuraha on kunta- ja yksityistä rahoitusta. Summalla on tarkoitus rakentaa Kauhajoen lukion ja kaupunginkirjaston yhteyteen lisätilat, joihin varustetaan sata nykyaikaista opiskelupaikkaa ja työtiloja opettajille, sekä oppimispesien verkosto mm. Isojoelle, Jurvaan, Karijoelle ja Teuvalle. Hanke toteutetaan vuosina 2003–2006.

55_p_LaatuleimadiplomiKauhajoen lukio ja aikuislinja saivat syksyllä 2002 kehitystyölleen huomattavan tunnustuksen: kieltenopetuksen laatuleiman, European Label -tunnuksen. Se annetaan kussakin EU-maassa vuosittain vain yhdelle koululle. Opetushallituksen myöntämä laatuleima oli palkinto avoimien oppimisympäristöjen kehittämisestä, monipuolisesta kielitarjonnasta ja elinikäisen oppimisen edistämisestä.

 

Ruismäki, Liisa (2003): Lukion vuosikymmenet 1975–2003. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 101–113.