Kauhajoen lukion historiaa

Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2011: Lue lisää 15

Arjen askareissa

Kaikkien hankkeiden, projektien, matkojen ja suurten suunnitelmien keskellä lukion ja aikuislinjan päivittäisessä työssä on pysynyt paljon perinteistä perusasioiden opettelemista: kielten sanoja, kielioppia, matematiikan tehtäviä, harjoituksia, lukemista ja muistiinpanoja, päättelytaidon kehittämistä, tutkielman tekemisen alkeita ja uusien asioiden oivaltamisen oppimista – ihmisten kohtaamista. Modernikaan tekniikka ei ole ollut oikotie onneen. Yleissivistävän lukion tavoitteet sisältävät paljon asioita, jotka on pitänyt ja pitää ilmeisesti tulevaisuudessakin vain opetella, päntätä päähän.

Luokaton lukio tarjoaa runsaat valinnanmahdollisuudet omassa ja naapurikouluissa, aikuislinjalla, Panula-opistossa ja toisen asteen ammatillisissa kouluissa. Syksystä 1994 lähtien lukion ja ammattioppilaitosten opiskelijoilla on ollut tiistai-iltapäivinä mahdollisuus opiskella toisen koulun kursseja neljän jakson aikana. Ahkerimmin naapurikoulujen kursseille ovat osallistuneet lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat. Abiturienttien aika ei käytännönläheisiin kursseihin enää ole riittänyt. Sen sijaan avoimen yliopiston opintoihin on viime vuosina ehtinyt aina jokin ryhmä mukaan.

Kauhajoen lukion opettajakunta ja henkilökunta pysyi pitkään lähes sellaisena, joksi se koulujärjestelmän muuttuessa 1975 muodostui. Vasta 1980-luvun lopulla tapahtui useampia muutoksia. Englannin lehtoriksi vaihtui Arja Järvensivu ja äidinkielen lehtoriksi Talvikki Lusa, joka seurasi pitkäaikaista lehtori Hillevi Pitkästä (Pyykkö) hänen matkansa päätyttyä. Kokeneiden opettajien eläkkeelle jäämisen sarjan aloitti lehtori Anja Lusa 1989. Hänen paikkansa täytti Liisa Ruismäki historian opetuksessa ja Sirpa Löytöluoma-Herrala psykologiassa. Jälkimmäiseen virkaan lisättiin opinto-ohjaus.

Seuraavalla vuosikymmenellä Simo Marttila, Maija-Liisa Kahelin, Kirsti ja Jaakko Sironen sekä Heikki Saarikoski pääsivät täysin palvelleina viettämään ansaitsemiaan vapaavuosia. Lisäksi kielivalikoiman laajentuminen on tuonut uusia opettajia. Lehtorit Anu Leikas, Eila-Irmeli Nurmi, Virpi Nyman, Marjo Nuuttila, Sami Joensuu, Heikki Luoma ja Simo Tolvanen ovat täyttäneet edeltäjiensä paikat ja monipuolistaneet kielten opetusta. Lukion ja aikuislinjan psykologian opetuksesta ja opinto-ohjauksesta on omalta osaltaan vastannut lehtori Tuula Kuittinen ja äidinkieltä on opettanut lehtori Maria Kuula-Laava. Useita vuosia lukiossa palvelivat myös lehtorit Päivi Heikka englannin ja Heikki Kuitunen biologian opettajana sekä Susanna Kunto psykologian opettajana ja opinto-ohjaajana. Myös monet yhteislyseosta peruskouluun siirtyneet ja myöhemmin peruskoulun virkoihin tulleet uudet lehtorit ovat kokeneiden kollegojensa tapaan opettaneet pitkään lukiossa. Heitä ovat mm. Marja Juntunen, Eeva ja Leo Laita, Arvo Korhonen, Jarmo Mäki-Ketola, Seppo Myllymäki, Riitta Maunula-Craycroft, Riitta Huhta-Koivisto, Hannu Panula, Harri Mäkinen, Jaakko Syrjänen, Heli Peura ja Tarja Kangas. Monet ovat työskennelleet lisäksi aikuislinjalla.

Lukion henkilökunta on ollut pysyvää. Talonmies-vahtimestari Arto Nevala palveli lukiota koulutalojen vaihtamisesta 1979 lähtien ja kanslisti Ulla Laurila (Mattila) vuodesta 1971 lähtien. Molempien työvuodet tulivat täyteen 1996–97 ja vapaus omissa askareissa koitti. Lukio sai uudeksi talonmies-vahtimestariksi Olli Koiviston ja kanslistiksi Satu Koiviston, jota on äitiyslomittanut Marjo Ahonen. Puhtaanapidosta ja monesta muusta askareesta tiilitalossa ovat vastanneet kouluhuoltajat Ritva Nisula, Helena Knuuttila, Tuula Moisio ja Silja Rinta-Möykky. Sama pysyvyys on leimannut myös terveydenhoitoa. Vuodesta 1976 lähtien kouluterveydenhoitajina ovat toimineet Aino Laitila, Eeva-Liisa Arola, Kaarina Viitasaari ja Marita Lehikoinen.

Vakiintunut ja ammattitaitoinen työvoima on ollut lukion vahvuus. Vuosituhannen vaihduttua opettajien ja henkilökunnan ikärakenne onkin sisältänyt sekä kokemuksen tuomaa realismia että nuoruuden innokasta idealismia.

 

Opiskelijat

Kauhajoen lukio oppilasmäärä pysyi pitkään suhteellisen alhaisena, ikäluokasta aloitti lukion vielä 1980-luvun alkupuoliskollakin vain runsaat 40 %. Samaan aikaan koko maan 16-vuotiaista kävi lukiota 50–55 %. Vasta ikäluokkien pienentyminen nosti lukion aloittaneiden suhteellisen määrän aika ajoin lähemmäksi maan keskitasoa.

1-luokalle_tulleet_oppilaat_1980-2003

Lukioon tulleiden suhteellinen osuus kasvoi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun lamavuosina selvästi. Seurauksena oli, että Kauhajoen sivistyslautakunta asetti uusien oppilaiden määrälle ylärajan 108, koulun kokonaisoppilasmäärälle 310 ja keskiarvorajaksi 7,5. Muutamina vuosina kaikki halukkaat eivät lukioon päässeet. Rajat olivat voimassa vielä keväällä 2003, vaikka ikäluokat ovat pienentyneet ja jotkut ovat joutuneet keskiarvorajan takia aloittamaan lukionsa naapurikunnissa.

56_p_Englantia

Vuodesta 1995 ylioppilastutkinnon edellyttämiä opintoja ovat voineet suorittaa myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijat, mikä vuosikymmenen lopulla alkaa näkyä selvästi lukioon tulevien määrässä. Kauhajoen peruskoulun 9. luokan oppilaista on kaksoistutkinnon opiskelijoiksi hakenut vuosittain 10–24 nuorta. Erikoislukioihin kauhajokelaisia lähtee vähemmän kuin mitä naapurikunnista, lähinnä Isojoelta ja Karijoelta, tulee oppilaita Kauhajoelle.

Lukion oppilasmäärä kohosi vuodesta 1975 alkaen kymmenessä vuodessa 300:aan. Määrä putosi välillä hieman, kunnes 1990-luvulla se oli korkeimmillaan 315. Vuosituhannen vaihteessa lukion oppilasmäärä on ollut laskusuunnassa: ikäluokat ovat olleet entistä pienemmät ja ammattioppilaitosten kaksoistutkinnon houkutus vaikuttaa niin ikään.

lukion_oppilasmaara_1975-2003

Aikuislinjan oppilasmäärän on vaihdellut suuresti eri vuosina sen mukaan, miten aineopiskelijat ja ammatillisten oppilaitosten ylioppilastutkintoon tähtäävät opiskelijat on tilastoitu.

aikuislinjan_opiskelijat_1986-2003

Aikuislinjan oppilasmäärät – etenkin aineopiskelijoiden määrä – kasvoi lamavuosina, mutta heidän sitoutumisensa oli eri syistä vaihtelevaa. Opiskelu kesti usein vain yhden lukuvuoden. Aikuisopiskelijoista oli huomattavan suuri osa naapurikunnista, esim. syksyllä 1992 kaikkiaan 201 opiskelijasta noin 25 %. Eniten ulkokuntalaisia tuli Teuvalta, Kurikasta ja Jalasjärveltä.

Koko peruskoulun opiskelijoita ei ole enää 1996 vuoden jälkeen ollut. Sen sijaan yksittäisten aineiden kursseja on järjestetty lähinnä kielivalmiuksien parantamiseksi niin, että lukio-opinnot ovat tulleet mahdollisiksi. Tätä pitkää tietä edetenkin monet aikuiset ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon.

Syksystä1995 alkaen aikuislinja on huolehtinut ammattioppilaitosten ylioppilastutkintoon tähtäävien opiskelijoiden lukiokurssien opetuksesta. Sekä ammattitutkintoa että ylioppilastutkintoa on lähtenyt tavoittelemaan 1995–2002 oppilaita seuraavasti:

kaksoitutkinnon_aloittajat_1995-2003

Kaksoistutkinnon aloittajien määrä on vakiintunut yhteensä lähelle viittäkymmentä neljässä toisen asteen ammatillisessa yksikössä.

 

Tulokset

57_p_Yo-kirjoitukset

Lukion ja aikuislinjan opiskelu on tavoitteellista ylioppilastutkintoon, lukion päättötodistukseen, ammattitutkintoon ja aikuislinjan alkuvuosina myös peruskoulun suorittamiseen tähtäävää opiskelua. Lukio-opinnot ovat lakkia ja elämää varten.

Ylioppilastutkintoa tavoitellaan yleensä kolmessa vuodessa. Itse tutkintoon on tullut vuoden 1975 jälkeen joitakin muutoksia, mutta arvostelu on pysynyt koko ajan suhteellisena ja vertailukelpoisena. Arvosteluasteikko on kuitenkin laajentunut: hyväksytyn raja on madaltunut ja laudaturia on entistä vaikeampi saada, sillä se on jaettu kahtia eximia cum laude ja laudatur-arvosanoihin.

59_p_Ylioppilaat_koivukujalla_2001

Ylioppilastodistuksen saamisen edellytyksenä on lukion tai ammattitutkinnon suorittaminen. Luokallisessa lukiossa lähes kaikki suorittivat ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa. Monien kurssimäärä oli pitkälti yli 80 kun minimi oli 75 kurssia. Luokattoman lukion voi suorittaa väljästi 2–4 vuodessa ja sovittaa siihen ylioppilaskirjoitukset. Useimmat koko lukuvuoden vaihto-oppilaina olleet ovat kirjoittaneet vasta neljäntenä vuonna. Muuten vain pieni osa lukiolaisista on suunnitellut opintonsa alun perin neljälle vuodelle; muutamat tekevät ratkaisun lukioaikana.

Sen sijaan 1997 voimaan tullut ylioppilastutkintoasetuksen (1000/1994) mahdollistama ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen kahteen tai jopa kolmeen osaan on saanut suuremman suosion.

Lukioon tulleiden selviämisestä tavoitteeseensa kertoo viereinen viisivuotiskausittain koottu yhteenveto.

Kauhajoen lukion aloittaneet 1975–1999 ja yo-tutkinnon viimeistään v. 2002 suorittaneet

Tilasto kertoo lukion tasaisesta ja vakaasta tasosta, jossa ei ole lähes kolmen vuosikymmenen aikana ollut suuria muutoksia. Myös arvosanojen taso on ollut yleensä maan keskitason yläpuolella, muutamissa aineissa selvästikin. Tulokset vaihtelevat kuitenkin vuosittain eri aineissa ja joskus lukio on jäänyt lähelle maan keskitasoakin.

Aikuislinjan iltaopiskelijoiden opiskelu- ja elämäntilanne ovat varsin erilaiset kuin nuorisolla, samoin tavoitteet. Läheskään kaikki aikuisopiskelijat eivät pyri jatko-opintoihin, ja he mittaavatkin lähinnä omia rajojaan ja mieltymyksiään. Oppilastilastojen väljyyden ja opintojen aikana tapahtuneiden suunnitelmien muutosten takia on ollut hankalaa selvittää opiskelijoiden pääsyä tavoitteisiinsa. Arvio on, että lähes puolet koko lukion opintoihin tarttuneista on suorittanut ylioppilastutkinnon. Ilta- ja aikuislinjalta on syksyn 1988 ensimmäisestä ylioppilaasta kevään 2003 valkolakkeihin tullut yhteensä 152 ylioppilasta. Luvussa ovat mukana lähi- ja etäopiskelijat. Lisäksi monet ovat suorittaneet kokeen yhdessä tai kahdessa aineessa ja muutamat muut opiskelleet itselleen lukion päättötodistuksen.

Peruskoulun päättötutkinnon aikuislinjalla on suorittanut 1986–2000 yhteensä 42 opiskelijaa. Heistä osa on jatkanut opintoja lukiossa, osa on tarvinnut peruskoulun näyttöjä ammattiopintojensa jatkamiseen ja monet omat muuten vain nauttineet opiskelusta.

Kaksoistutkinnon aloitti viitenä ensimmäisenä vuonna 1995–1999 yhteensä 142 opiskelijaa. Heistä urakan suoritti päätökseen vuoden 2002 loppuun mennessä 70 eli 49,2 %. Osa on päätynyt kirjoittamaan vain mieluisimman aineen tai tarpeellisimmat ylioppilaskokeet.

Syksyllä 2000 kaksoistutkinnon aloittaneista 44 opiskelijasta ehti sekä ammattitutkinnon että ylioppilastutkinnon saada valmiiksi keväällä 2003 yhteensä 17 (38,6 %). Lisäksi yksi aikaisemmin opintonsa aloittanut valmistui ammattiin ja sai ylioppilastodistuksensa. Lukion 86:sta syksyllä 2000 aloittaneesta tuli keväällä 2003 seitsemänkymmentä (81,4 %) ylioppilasta. Muutamat ovat hajauttaneet kirjoituksensa neljännelle vuodelle mm. vaihto-oppilasvuoden takia. Lukiossa lakitettiin myös kaksi 1999 aloittanutta ja ensimmäinen ylioppilastutkinnon suorittanut vaihto-oppilas, hollantilainen Nuudia Laan.

Ylioppilastutkinnon suorittaneet 2003–2008

Aikuislinjalla etäopintonsa ensimmäisinä 1999 aloittaneista 12 opiskelijasta ehti kevääseen 2003 mennessä ylioppilastutkintoon asti kuusi kurinalaisinta ja tarmokkainta ahertajaa.

Ylioppilastutkinto on vain yksi – tosin hyvin tärkeä – lukion tulosten mittari, valtakunnallinen päättökoe, piiska ja porkkana. Lukio ja aikuislinja antavat kuitenkin opiskelijoilleen paljon muutakin kuin valmiudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen.

58_p_Nuudia_Laan_ym_2003

Muistoissa elävät yhteiset ponnistelut, tilaisuudet, harrastukset, kaverit, välittäminen. Tärkeintä on ollut ihmisten kohtaaminen.

 

Ruismäki, Liisa (2003): Lukion vuosikymmenet 1975–2003. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 113–123.

Viimeksi päivitetty 10.09.2011 15:25