Kanslian tiedotteetUncategorized

Yleistä tietoa Kauhajoen lukiosta yhdeksäsluokkalaisille

Miksi lukioon?

Lukion oppimäärän suorittaminen antaa opiskelijalle hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Joskus se on ainoa tai suorin väylä tiettyihin ammatteihin. Ne jotka eivät vielä tiedä mihin ammattiin haluaisivat päätyä, saavat lukiossa tavallaan kolme vuotta aikaa miettiä asiaa.

Miten lukio eroaa peruskoulusta?

Toisen asteen oppilaitokset eivät ole oppivelvollisuuden parissa enää, joten opiskelija itse päättää mihin kouluun hakee. Lukioissa opiskelu jakautuu jaksoihin, joita Kauhajoen lukiossa on kuusi. Jokaisen jakson päätteeksi järjestetään koeviikko, jonka aikana pidetään kurssikokeet ja kertaustunnit.

Jokaisella jaksolla opiskellaan tiettyjä kursseja opiskelijan valintojen mukaan. Ensimmäisenä vuonna kurssit ovat voittopuolisesti pakollisia, mutta toisena ja kolmantena vuonna valinnaisuus lisääntyy ja opiskelija itse valitsee mitä aineita hän haluaa enemmän opiskella. Samalla lisääntyy myös vastuu omista opinnoista vaikka opinto-ohjaaja ja aineenopettajat sekä ryhmänohjaajat auttavat ja seuraavat opintojen sujumista.

Lukiossa opiskeltavat aineet ovat tuttuja peruskoulusta lukuun ottamatta kahta uutta oppiainetta: psykologiaa ja filosofiaa. Kirja/kurssi on arkipäivää eli opiskeltavan aineksen määrä lisääntyy, samoin läksyjen määrä hieman kasvaa.

Mikä on tuttua?

Kauhajokiselle nuorelle osa lukion opettajista on tuttuja jo yläkoulusta. Taito- ja taideaineita opettaa samat opettajat. Liikunnan opettajat huolehtivat myös terveystiedon opettamisesta. Joissakin lukuaineissakin saattaa olla tuttuja opettajia, esimerkiksi kielissä tai matematiikassa.

TVT työvälineenä

Lukiossa tietotekniikan käyttö on arkipäivää. Jokainen lukiolainen hankkii oman tietokoneen. Sen ei tarvitse eikä ehkä kannatakaan olla uusinta uutta mallia. Tärkeä yksityiskohta tietokoneen hankinnassa on Abitti-yhteensopivuus eli sen pitää toimia lukion Abitti-koeympäristössä sekä ylioppilaskokeissa. Se voi olla Windows-kone tai MacBook, kunhan se täyttää tietyt kriteerit: siinä pitää olla USB-paikka tai useampi, WIFI toimii, ja siinä on RJ45-verkkopiuhalle paikka (tai opiskelija hankkii sovittimen). Näytön koko ei saa ylittää 18 tuumaa (tai sitä ei voi käyttää ylioppilaskokeissa). Lisää tietoa YTL:n kotisivuilla https://www.ylioppilastutkinto.fi/ 

tai tarkemmin päätelaitteen määräyksistä:

https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Digabi/ytl_paatelaiteohje_2017_fi.pdf

tai TVT-opettajilta. Mikäli koneen hankinta on hankalaa tai mahdotonta, lukiolta voi kysyä koneen lainausmahdollisuuksista.

Tuntityöskentelyyn koululta löytyy Chromebookeja tai iPad-tabletteja. Koululla on myös muutamia kannettavia tietokoneita varakoneiksi.

Jokainen opiskelija saa Opinnet-sähköpostin ja Wilma-tunnukset, joita käyttämällä hän voi opiskella Googlen oppimisympäristöissä, laatia lukujärjestyksensä, ilmoittautua tentteihin ja ylioppilaskirjoituksiin jne. Opiskelussa käytettävään TVT-taitoihin saa opastusta opintojen alussa. Ensimmäisellä koeviikolla opiskelija osaa jo buutata koneensa Abittiin tai tietää, miten oppimateriaalien sähköisiin koejärjetelmiin pääsee.

Wilma

Lukioon tullessa Wilman käyttö jatkuu ja hieman muuttuu yläkoulun käytänteistä. Tuntiaktiivisuutta ei niinkään enää kommentoida, mutta poissaoloja seurataan lukiossakin, ehkä hieman eri värikoodein kuin yläkoulussa. Poissaolot kuittaa opiskelijan huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija itse. Poissaololuvatkin anotaan sähköisesti.

Wilma on tärkeä tiedotuskanava. Opiskelija (ja mahdollisesti myös huoltaja) saa Wilmassa viestejä ja tiedotuksia jaksojen aikana. Tuntipäiväkirjaa seuraamalla näkee missä mennään ja voi tehdä läksyt vaikka olisi joutunut olemaan poissa tunneilta syystä tai toisesta.  Ylioppilaskirjoituksiinkin ilmoittaudutaan Wilman lomakkeella.

Wilmassa opiskelija näkee kurssi- ja mahdollisesti myös koesuorituksensa, yo-kirjoitussuunnitelmansa, laatii lukujärjestyksensä, perehtyy kurssien sisältöihin ja niiden pohjatietovaatimuksiin, näkee käytetyt oppimateriaalit ja kurssien tavoitteet. Wilman linkeistä löytyy esimerkiksi järjestyssäännöt, opinto-opas ja ylioppilaskirjoitusopas.

Kirja vai sähköinen oppimateriaali?

Opiskelija saa itse päättää kumpaa versiota opiskelussa käyttää, jos molemmat ovat mahdollisia. Joillakin kursseilla on vain sähköinen oppimateriaali käytössä. Sähköisiä oppimateriaaleja kannattaa kokeilla, koska päättökokeet ja ylioppilaskokeetkin tehdään sähköisesti.

Perinteisen kirjan voi hankkia uutena tai käytettynä tai sen voi vuokrata käyttöönsä kurssin ajaksi. Lisätietoja kirjojen kierrätyksestä tai vuokrauksesta saa opiskelijakunnalta. Kirjalistoja voi kysellä myöhemmin keväällä tai kesällä ja Wilma-tunnuksilla kirjalistat löytyvät myös lukion opetussuunnitelmasta (kurssitarjottimelta).

Kiinnostaako kansainvälisyys ja hankkeet?

Kauhajoen lukiolla on lukuvuosina 2017 – 2019 menossa BLIPP-hanke. Se on kaksivuotinen Erasmus+kansainvälisyyshanke, jossa on mukana neljä maata: Suomi, Latvia, Portugali ja Espanja. Kauhajoen lukiosta hankkeeseen osallistuu 18 opiskelijaa, joista kuusi valitaan ensi lukuvuoden alussa mukaan hankkeeseen. Lukuvuonna 2018 – 2019 on vuorossa vaihdot Suomeen ja Espanjaan (Ibizalle). Hankkeen teemana on matkailu ja lisätty todellisuus (Blippar App-sovellusta käyttäen).

Koulussamme on myös vuosittain muutamia vaihto-opiskelijoita (kiitos aktiivisten kotien!) ja vaihtoon lähtee 1 – 2 opiskelijaa vuosittain, pääasiassa Rotary- tai AFS-järjestöjen kautta.

Liikuntalinja tai Urheiluakatemia kiinnostaa. Mistä saan tietoa niistä?

Haku liikuntalinjalle tai Urheiluakatemiaan tehdään keväällä ja valituksi tuleminen edellyttää lukiopaikan saamista. Lisätietoja saa Kauhajoen yläkoulun ja lukion yhteisiltä liikunnanopettajilta, erityisesti liikuntalinjan vetäjältä Samuli Järvelältä.

Mitä ensimmäisenä vuonna opiskellaan?

Kauhajoen lukion alustava YSI-tarjotin löytyy tästä.

Tulevien lukiolaisten valintatarjotin