Yleisiä ohjeita

Tutkielma-ohjeet

Posted on

OHJEITA TUTKIELMAN KIRJOITTAJALLE

Kauhajoen lukio

Kurssi X

11.10.2002

Simo Tolvanen (toim.),
Sami Joensuu,
Jussi Kleemola ja
Liisa Ruismäki

(LIITE 2: Sisällysluettelon malli)

Sisällys

1. Johdanto. 1

1.1. Tutkielmatyöskentelyn vaiheet pääpiirteittäin 1

1.2. Aiheen valinta 2

2. Tiedonhaku. 2

2.1. Kirjat ja lehdet 2

2.2. Internet 3

2.3. Radio ja TV. 4

2.4. Haastattelut ja omat havainnot 4

3. Tutkielman kirjoittaminen. 5

3.1. Rakenne 5

3.2. Kieliasu 5

3.3. Ulkoasu 6

3.4. Kuvatekstit ja kuvien lähteet 6

4.  Lähdeviittaukset tekstissä ja lähdeluettelo. 7

4.1. Käsitteiden määrittelyä 7

4.2. Lähdeviittaukset ja tutkielman kirjoittaminen 7

4.3. Lähdeviitteet tekstissä ja niitä vastaavat lähdeluettelomerkinnät – esimerkit eri tapauksista 8

LIITE 3, Tekstisivun Malli13

LIITE 4, Lähdeluettelon malli 14

LIITE 5, Kirjaston käyttö. 15

 

1. Johdanto

Tutkielmien tekeminen opiskelumuotona on erittäin hyvää harjoitusta sekä nykyistä projektiorientoitunutta työelämää että jatko-opintoja silmälläpitäen. Lukiossamme tutkielmia tehdään joko kurssin osasuorituksena tai keskeisenä osana kurssia.

Osasuorituksena tutkielma voidaan tehdä mm. seuraavilla kursseilla:

fysiikka: FY1;  kemia: KE1, KE2, KE3;  biologia: BI1;  maantiede: GE4; historia: HY11;  äidinkieli: AI5, AI6; englanti: ENA3, ENA6

Tutkielman teko muodostaa pääosan seuraavista kursseista:

uskonto: UE4, UE5;  maantiede: GE3;  historia: HY6, HY12 ja HY13

Tutkielman voi laatia yksin tai työparin kanssa. Yksin toimiessa oppii ottamaan vastuulleen koko edistymisen, kun taas työparin kanssa voi hioa yhteistyötaitoja ja kuulla toisen näkökantoja asioista. Käytännössä työparin kanssa tehty tutkielma voi työnjaon hankaluudesta johtuen osoittautua työläämmäksi kuin yksin tehty.

Pääosan kurssin työskentelystä (yht. n. 40 h) muodostavan tutkielman teko on hyvin kiinnostava, mutta vaatelias työtapa, sillä useimmat eteen tulevat pulmat joutuu ratkaisemaan itsenäisesti. Siksi yhteen jaksoon ei kannata valita useampaa tutkielmaprojektia. Työtä ohjaava opettaja on kuitenkin aina käytettävissä sovittuina aikoina ja sähköpostin välityksellä.

1.1. Tutkielmatyöskentelyn vaiheet pääpiirteittäin

  1. aiheen valinta
  1. ajankäyttösuunnitelman laatiminen
  1. tiedon haku (luku 2)
  1. kirjoittaminen (luku 3)
  1. aiheen tarkentaminen à

Eli tiedon haku, kirjoittaminen sekä mahdollinen aiheen tarkentaminen perättäisinä kierroksina muodostavat pääosan tutkielmantekotyöstä.

1.2. Aiheen valinta

Kurssin aihepiiriin liittyvän, itseään kiinnostavan ja työskentelyn kannalta realistisen tutkielman aiheen valinta on onnistuneen tutkielmantekoprosessin lähtökohta, joten siihen kannattaa panostaa. Koska työn edistyessä ja aihepiiristä kiinnostuessa voi olla vaarana myös tutkielman liiallinen paisuminen, kannattaa aiheen rajaamista tarvittaessa jatkaa työn edistyessä.

2. Tiedonhaku

Etsi omaan aiheeseesi liittyvää materiaalia monipuolisesti mahdollisimman monesta tietolähteestä, ei pelkästään Internetistä tai tietosanakirjoista.

Hyödynnä aineiston haussa jo löytämiesi uudehkojen kirjojen tai artikkeleiden lähdeluetteloita, joista voit löytää hyvän listan aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta. Muista tiedonhaun yhteydessä tehdä jatkuvasti muistiinpanoja lähdetiedoista (ks. kohta 2.1 – 2.4), ettet joutuisi tekemään samaa hakutyötä monta kertaa.

2.1. Kirjat ja lehdet

Tiedon haku kannattaa aloittaa tieto- ja tietosanakirjoista, sillä niistä saa hyvän yleiskuvan aiheesta ja viitteitä tiedonhaun jatkoa varten. Pyri aina käyttämään mahdollisimman uusia lähteitä, mutta älä toisaalta automaattisesti hylkää vanhempaa kirjallisuutta.

(http://krannit.suupohja.net:8000) sisältää tiedot kaikista Kauhajoen, Isojoen, Karijoen ja Teuvan kirjastojen kirjoista, aikakauslehdistä ja AV-materiaalista. Hakupalvelussa on myös opastustoiminto.

Tarkempia tietoja Kauhajoen kirjastosta ja sen käytöstä saat LIITTEESTÄ 5 sekä kysymällä kirjastohenkilökunnalta.

Aikakauslehdet ovat uusimman tiedon lähteitä monilla erikoisaloilla, kun taas sanomalehdistä löydät aiheeseesi liittyviä uutisia. Pääkirjaston lehtisalissa ja lukion oppimispesissä on paljon erilaisia aikakaus- ja sanomalehtiä käytettävissäsi.

Myös Internetistä löydät lehtien omilta sivustoilta (ks. luku 2.2) osan niiden jutuista. Hyvä tapa seurata uutisia on selata päivittäin kotiin tai kouluun tulevat lehdet.

HUOM! Kirjoista lähdeviittauksia varten laita muistiin 1. tekijän nimi, 2. teoksen nimi, 3. painopaikka ja –vuosi, 4. kustantajan nimi sekä 5. sivunumero, jolta tekstiä lainataan.

Lehdistä laita muistiin 1. kirjoittaja, 2. artikkelin nimi, 3. lehden nimi ja 4. numero sekä 4. ilmestymispäivä ja vuosikerta.

2.2. Internet

Internet eli WWW on hyvin monipuolinen ja tehokas tiedonhakuväline, sillä tietoverkkojen välityksellä pääset nopeasti käsiksi eri puolilla Suomea ja maailmaa sijaitseviin tietolähteisiin. Englanninkielen taitoasi hyödyntämällä käytettävissäsi olevan tiedon määrä vielä moninkertaistuu.

WWW:n suurin ongelma tutkielman tietolähteenä on tiedon ja hömpän paljous ja sopivan tiedon löytäminen. Tiedonhaussa apuun tulevat erilaiset hakupalvelut, kuten esim. Google (www.google.fi) ja AltaVista (www.altavista.com).  Ainakin Googleen sisältyy myös hakuohje-sivusto (www.google.com/intl/fi/help.html).

Myös aihehakemistot kuten Makupalat.fi (www.makupalat.fi), suomi.fi (www.suomi.fi) ja Googlen aihehakemisto (www.google.com/dirhp?q=&hl=fi&lr=)  sekä median sivustot kuten esim. YLE:n (www.yle.fi), Helsingin sanomien (www.helsinginsanomat.fi) ja Kauhajoen kunnallislehden (http://havunen.kauhajoki.fi/kunnallislehti) sivustot ovat hyödyllisiä.

Internetistä löytämiäsi tietoja tutkielman teossa hyödyntäessäsi kiinnitä erityistä huomiota tiedonlähteen luotettavuuteen, sillä vaikka WWW:ssä on jo paljon luotettavaa tietoa, mm. tutkimustuloksia ja tilastoja, voi verkkoon kuka tahansa laittaa mitä tahansa, jopa tahallaan vääristeltyä tietoa. Siksi liitä tekstiin oma arviosi Internet-lähteen luotettavuudesta. Arvioinnissa auttavat seuraavat kriteerit:

1. Julkisten laitosten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä median (lehdet, Yle…) viralliset sivustot ovat usein paljon luotettavampia lähteitä kuin yksittäisten henkilöiden omat kotisivut.

2. Sivustolta on löydyttävä tiedot julkaisijasta ja julkaisupäivästä, jotta sitä voisi käyttää lähteenä.

3. Mielellään sivustolta pitäisi löytyä myös viitteet niihin lähteisiin, joihin sillä esitetyt tiedot perustuvat.

HUOM! Lähdeviittauksia varten merkitse WWW-sivuista muistiin ainakin: 1. sivun nimi, 2. kirjoittajan tai julkaisijan nimi, 3. tarkka WWW-osoite ja 4. sivun katsomispäivä.

2.3. Radio ja TV

Ajankohtaisista aiheista saa hyvin tietoa radion ja tv:n välityksellä. Muista muistiinpanot!

www.yle.fi :ssa pääset käsiksi sekä uusiin että vanhempiin tv-uutisiin ja radio-ohjelmiin.

HUOM! Lähdeviittauksia varten merkitse muistiin ohjelmasta 1. nimi, 2. aika ja 3. toimittaja, mikäli se on tiedossa.

2.4. Haastattelut ja omat havainnot

Esimerkiksi kotikylää käsittelevässä tutkielmassa vanhempien sukulaisten ja naapuruston haastattelut ovat tärkeitä tietolähteitä. Haastateltavalla on usein niin monipuolinen omakohtainen kokemus käsiteltävästä aihepiiristä, että tutkielmasta tulee elävämpi ja todellisempi kuin pelkästään kirjallisten lähteiden avulla tehtynä. Samasta syystä myös kaikkia omia havaintoja kannattaa käyttää tutkielmanteossa hyväksi.

HUOM! Lähdeviittauksia varten merkitse muistiin 1. haastateltavan nimi, 2. ammatti ja 3. syntymävuosi, 4. haastattelun aika ja 5. paikka. Myös omat havainnot merkitään tekstissä selvästi (Esim: Käydessäni heinäkuussa 2002 Lauhanvuorella, panin merkille, että Spitaalijärven rannalla …).

3. Tutkielman kirjoittaminen

Käytä jotain hallitsemaasi tekstinkäsittelyohjelmaa (Word tms.). Sovella työssäsi käytännössä ATK-kursseilla oppimiasi asioita tekstinkäsittelystä. Alla suluissa muutamia Word-ohjeita. Älä arkaile kysyä lisää opettajilta.

3.1. Rakenne

1. Kansilehti (malli LIITEESSÄ 1 eli tämän ohjeen kansi) sisältää tiedot tutkielman nimestä, tekijästä ja valmistumisajankohdasta.

2. Kansilehden jälkeen seuraa sisällysluettelo (malli LITTEESSÄ 2), jonka voit tuottaa Wordilla automaattisesti (WORD: Lisääàviiteà hakemistot ja luettelotàsisällysluettelo), jos käytit ohjelman otsikkotyyli-toimintoja (fontin nimen vier. valikko: normaali – otsikko1 – otsikko2 jne).

3. Sitten varsinaiset tekstisivut (malli LIITTEESSÄ 3). Muista Wordin automaattinen sivunumerointi (Lisääàsivunumerointi).

4. Lähdeluettelo (ks. seuraava luku, malli LIITTEESSÄ 4) ja

5. Viimeisenä Mahdolliset liitteet numeroituina erikseen (LIITE1, LIITE2…). (Tässä ohjeessa 2 liitettä poikkeuksellisesti alussa.)

3.2. Kieliasu

– Käytä hyvää yleiskieltä eli kirjakieltä, ei puhekieltä!

– Jos teet suoran lainauksen lähteestä, se on laitettava lainausmerkkeihin, muussa tapauksessa asiat kirjoitetaan omin sanoin. Suora lainaus on paikallaan esim. tyylikeinona, kun asia on lähteessä sattuvasti sanottu. Pitkiä ja usein toistuvia lainauksia on ehdottomasti vältettävä.

– Elävöitä esimerkein, perustele väittämäsi.

– Pyri saamaan kappaleista ja luvuista yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Tarkastele kieliasua vielä ennen tutkielman luovuttamista. Tekstinkäsittelyn ansiosta tuotosta on helppo korjailla.

– Muotoseikkoja:

– Pisteen, puolipisteen ja pilkun jälkeen välilyönti!

– Muista selkeä kappalejako ja erota kappaleet toisistaan tyhjillä riveillä, tai määritä kappaeväli normaalityyliin (Muotoile à tyylit à normaali à muokkaa (alasvetovalikko oik.)à muotoilu (painike) à kappale à välistys (ennen tai jälk.)).

3.3. Ulkoasu

– Käytä helppolukuisia kirjasintyylejä eli fontteja, fonttikoko 11-12

Rivinväli 1,5 (Muotoile à tyylit à normaali à muokkaa (alasvetovalikko oik.)à muotoilu (painike) à kappale à riviväli)

Marginaalit 3 cm (Tiedosto à sivun asetukset à reunukset)

– Käytä Wordin automaattitavutusta (Työkalut à kieli à tavutus) ja molempien reunojen tasausta (Muotoile à tyylit à normaali à muokkaa (alasvetovalikko oik.)à muotoilu (painike) à kappale à tasaus)

– Laita Wordin sivunumerointi päälle (Lisää à sivunumerot)

Tämä ohjeasiakirja on muotoiltu muuten paitsi rivinvälin osalta em. suositusten mukaisesti. Esimerkkisivu on Liitteessä 3. Ulkoasun muotoilussa kannattaa Wordissa käyttää tekstityylien (normaali ja otsikot) muokkausta, ei muokata yksittäisiä kappaleita (ks. yllä olevat ohjeet).

3.4. Kuvatekstit ja kuvien lähteet

Tutkielmassa on hyvä käyttää kohtuullista määrää valokuvia ja mahdollisimman paljon itse työstettyjä kuvaajia (esim. pylväs-, ja käyrädiagrammit) sekä kaavioita käsiteltävän asian havainnollistamiseksi (ei huvin ja sivumäärän lisäämisen vuoksi). Kuviin ja kuvaajiin liitetään aina kuvateksti, joka on tiivis max. parin rivin pituinen selostus kuvasta. Jos olet lainannut kuvan www:sta tai kirjasta, on kuvatekstin lopussa aina oltava täydellinen lähdeviittaus lähdeluettelomerkinnän mallin mukaisesti. Esim. www:sta otetun kuvan yhteyteen viittaus: (Lähde: Sivun nimi www.osoite.net, katsottu 11.1.1111) Lähdeluetteloon ei siis merkitä erikseen kuvien lähteitä, koska täydellinen viite on jo kuvan yhteydessä.

4.  Lähdeviittaukset tekstissä ja lähdeluettelo

4.1. Käsitteiden määrittelyä

Lähteitä ovat kaikki ne paikat, joista olet hankkinut tietoa tutkielmaasi varten.

Lähdeluettelo on tutkielman lopussa omana osionaan oleva aakkosellinen lista, joka sisältää tarkat tiedot kaikista työssä käytetyistä lähteistä. Lähteet aakkostetaan tekijän sukunimen tai ’tekijättömien’ lähteiden tapauksessa nimen perusteella. Luettelon voi tarvittaessa ryhmitellä kuten LIITTEESSÄ 4.

Lähdeviite on tekstin yhteydessä oleva lähdeluetteloon viittaava merkintä tiedon alkuperästä. Esimerkkejä luvussa 4.3 ja LIITTEESSÄ 3.

4.2. Lähdeviittaukset ja tutkielman kirjoittaminen

Ideana lähteiden merkitsemisessä on, että lukijan on pystyttävä selvittämään, mistä tutkielmassa esitetty tieto on peräisin tai kenen ajatuksia referoidaan. Tiedon lähteen pitää siis lähdeviittausten avulla olla löydettävissä ja tarkistettavissa ja lisäksi lähteen kirjoittajalle on annettava hänelle kuuluva tunnustus ja kiitos viittauksen muodossa. Tietoa EI siis missään tapauksessa kopioida eli plagioida ilman lähdeviittauksia!

Jotta lähdeviittausten ja lähdeluettelon teko onnistuisi, on sinun muistettava kirjoittaa ylös kaikki edellisessä kappaleessa mainitut tiedot käyttämistäsi tietolähteistä sekä jo kirjoitusvaiheessa tekstikappaleesi loppuun siinä mahdollisesti käyttämäsi lähde.

Tutkielman lähdeviitteiden ja lähdeluettelon on ehdottomasti vastattava toisiaan siten, että jokaista lähdeluettelon kohtaa vastaa vähintään yksi lähdeviite tekstissä. Toisin päin: jokaisen lähdeviitteen tekstissä on viitattava yhteen tiettyyn kohtaan lähdeluettelossa.

Myös tekstin kieliasu pitää sopeuttaa lähdeviitteisiin. Pääasiassa kirjoitetaan omin sanoin. Vain tyylikeinona voit käyttää lainausmerkkeihin laitettua suoraa lainausta. Esimerkkejä lähdeviittauksia sisältävästä tekstistä löydät tieteellisistä julkaisuista, joita voit etsiä kirjastosta tai pyytää opettajilta.

4.3. Lähdeviitteet tekstissä ja niitä vastaavat lähdeluettelomerkinnät – esimerkit eri tapauksista

Eri tyyppisiin lähteisiin on käytännön syistä, esim. joidenkin tietojen puuttumisen vuoksi viitattava hieman eri tavoin. Jos lähteesi ei sovi mihinkään alla mainittuun esimerkkiin, kysy neuvoa opettajalta.

Seuraavassa on Kauhajoen lukiossa käytettävät mallit erilaisiin lähteisiin 1) viittaamisesta tekstissä ja 2) vastaavista lähdeluettelomerkinnöistä. Huomaa kaavoissa sulkeet: () välilyönnit:_, pisteet ja pilkut! Kaarisuluilla {} on erotettu ’tietokentät’, jotka korvataan kys. tiedolla esimerkkien mukaisesti.

Kirjat

a) Tietty tekijä(t)

lähdeluettelomerkintä

KAAVA

{kirjoittajan sukunimi},_{etunimi}_{painovuosi}._{kirjan nimi}._{kustannuspaikka}._{kustantaja}.

ESIMERKKI

Ruismäki, Liisa 1987. Kauhajoen historia. Esihistoriasta vuoteen 1918. Jyväskylä. WSOY.

lähdeviite tekstissä

KAAVA

1. ({kirjoittajan sukunimi}_{teoksen painovuosi},_{käytetyt sivunumerot})

tai

2. Tekstiä {kirjoittajan sukunimi}_{(teoksen painovuosi)} tekstiä…

ESIMERKKI

1. Kauhajoella on 1000 latoa (Ruismäki 1987, 244-245).

tai

2. Kirjassaan Ruismäki (1987) mainitsee, että…

Jos tekijöitä on useita, tekstiviitteessä viitataan ensimmäiseen +ym. tai toimittajaan (ESIM: Virtanen ym. 2002 TAI Virtanen (toim.) 2002). Lähdeluettelossa luetellaan kaikki (à4) tekijät.
b) Ei määrättyä tekijää/tietosanakirja

lähdeluettelomerkintä

KAAVA tietosana- ja tietokirjalle

{kirjan nimi}_{painovuosi}._{osa}.__{kustannuspaikka}. _{kustantaja}.

ESIMERKKI

Facta 1981. Tietosanakirjan 18. osa. Porvoo. WSOY.

 

lähdeviite tekstissä

Jos viitataan tieto- tai tietosanakirjaan, käytetään teoksen nimeä sekä sana-artikkelin nimeä, jonka eteen lyhenne s.v. (=sanavalinta).

KAAVA

1. ({teoksen nimi}_{julkaisuvuosi}_ s.v.{artikkelin nimi})

ESIMERKKI

Maatuminen on hidas prosessi (Facta 1981, s.v. maatuminen).

Jos tekijöitä on useita, viitataan ensimmäiseen tekijään + et al. (lat: et alii = ja muut) tai toimittajaan (ESIM: Virtanen et al. 2002 TAI Virtanen (toim.) 2002). Lähdeluettelossa luetellaan kuitenkin kaikki (<4) teoksessa=”” mainitut=”” tekij=”” t=”” p=””>

Lehtiartikkelit

Jos kirjoittajan nimi ei ole tiedossa esim. sanomalehtiartikkelissa, korvataan se lehden nimellä.

lähdeluettelomerkintä

KAAVA

{kirjoittajan sukunimi},_{etunimi}_{painovuosi}._{Artikkelin nimi}. {Lehden nimi}_{vuosikerta}_({lehden numero}),_{sivut}.

ESIMERKKI

Tarmo, M. 1987. Sukupuolimuuttuja psykologisessa tutkimuksessa. Psykologia 22 (2), 94-99.

lähdeviite tekstissä

KAAVA

1. ({kirjoittajan sukunimi}_{julkaisuvuosi})

tai

2. Tekstiä {kirjoittajan sukunimi}_{(julkaisuvuosi)} tekstiä…

ESIMERKKI

  1. Sukupuolella on tärkeä merkitys (Tarmo 1987) .

tai

  1. Tarmon (1987) mukaan sukupuolella…

Internet

Internet-lähteisiin viitatessa ei pelkkä www-osoitteen mainitseminen riitä, sillä se vastaa pelkästään kysymykseen ”missä lähde sijaitsee” (vrt. kirjastossa…). Siksi on nettisivullekin pyrittävä aina löytämään tekijän (henkilö tai organisaatio) nimi sekä koko sivuston nimi. Lisäksi mainitaan sivun katseluajankohta. Verkkoon tallennettuihin tietyn henkilön kirjoittamiin artikkeleihin viitataan kuten artikkeleihin yleensäkin, mutta lisäksi mainitaan www-osoite. Osoite on hyvä ottaa selaimesta kopioi-liitä –toiminnolla.

Kaavoissa on kursiivilla toissijaiset vaihtoehdot, jos ensisijaista tietoa ei www-dokumentista löydy. Jos tietoja julkaisijasta ei löydy ollenkaan, on kys. www-dokumentti syytä hylätä lähteenä.

lähdeluettelomerkintä

KAAVA

{kirjoittajan sukunimi TAI julkaisijan nimi},_{etunimi}_{julkaisuvuosi TAI katsomisvuosi}._{Artikkelin tai muun dokumentin nimi}. _(Luettu:_{sivun katsomispäivämäärä}).

ESIMERKKI

Lehtonen, Jarmo. 1996. Suomalainen ei puhu eikä pussaa. <http://www.kolumbus.fi/~jlahti/tevekolu.htm>. (Luettu 22.11.1996).

TAI

CIA 2002. . <http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/> (Luettu: 11.9.2002)

lähdeviite tekstissä

KAAVA

({kirjoittajan sukunimi TAI julkaisijan nimi TAI sivun/dokumentin nimi}_{julkaisuvuosi TAI katsomisvuosi})

ESIMERKKI

Pellossa on n hehtaaria peltoa (Lehtonen 1996). TAI Sotia on meneillään (CIA 2002). TAI Lehtonen (1996) huomasi…

Lähdeviittaus tekstissä ja piste

Jos lähdeviite kohdistuu vain yhden virkkeen sisältöön, sisällytetään lähdeviite virkkeeseen. ESIM. Tässä virkkeessä tietoa Liekon teoksesta (Lieko 1993, 15-16).  HUOM! viite ennen pistettä! Saman asian saa tyylikkäästi hoidettua myös toisella tutulla viittaustavalla, ESIM. Lieko (1993) on sitä mieltä, että…

Jos samasta lähteestä on saatu tietoa koko kappaleeseen, merkitään lähdeviite kappaleen loppuun. ESIM. Tämä on viimeinen virke kappaleessa, jossa tietoa Liekolta. (Lieko 1993, 15-16) HUOM! Viite pisteen jälkeen!

Koska yhden lähdeviitteen ulottuvuusalue on maksimissaan yksi kappale, on lähdeviittaus tehtävä jokaiseen kappaleeseen, jossa on käytetty jotain lähdettä. Tietenkin on erittäin suotavaa kirjoittaa myös kappaleita, joissa on pelkästään omaan aivotoimintaasi perustuvaa asiaa. Niihin ei tarvitse keksiä lähdeviittaustaJ

LIITE 3, Tekstisivun malli

1. Tupo-selvitys tehdään elokuussa

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet selvittävänsä mahdollisuudet laajaan useavuotiseen tuloratkaisuun elokuussa.  Osapuolet aikovat selvittää edellytyksiä kaksivuotisen keskitetyn tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi. (Yle 2002)

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ja työmarkkinaosapuolet sopivat keskiviikkona aamupäivällä, että asiaan palataan seuraavan kerran 20. elokuuta (Virtanen 2002, 10-12). Kesän aikana osapuolet tekevät omaa selvitystyötään (Yle 2002).

Pääministerin tavoitteena on, että tulosopu löytyisi marraskuun aikana. Mahdollisena on pidetty pitempääkin sopimusta. Lipposen mukaan verokevennykset ovat yhä mahdollisia. Hän muistutti, että tupo-ratkaisun aikaansaannilla turvattaisiin työllisyys, kilpailukyky ja palkansaajien ostovoiman suotuisa kehitys (Yle 2002). Mielestäni taloudellinen vakaus taas ylläpitäisi luottamusta yrityksissä ja kotitalouksissa, mikä helpottaisi myös lukiolaisen elämää. Ylen (2002) ja Virtasen (2002) tietojen perusteella olen tullut myös siihen johtopäätökseen, että liiallinen kulutusjuhlien viettäminen on kaikissa tilanteissa pahasta.

1.1. Taloudella edessä epävarmat ajat

Lipponen korosti epävarman taloustilanteen vaikuttavan tulopolitiikkaan ja muistutti, että valtion verotulot ovat mahdollisesti heikkenemässä. On selvästi nähtävissä merkkejä taloustilanteen heikkenemisestä. Investoinnit ovat lykkääntymässä ja maailmantaloudessa – nimenomaan Yhdysvaltain taloudessa on epävarmuutta, Lipponen sanoi. (Yle 2002)

LIITE 4, Lähdeluettelon malli

Lähteet

Kirjat

Facta 1981. Tietosanakirjan 18. osa. Porvoo. WSOY.
Ruismäki, Liisa 1987. Kauhajoen historia. Esihistoriasta vuoteen 1918. Jyväskylä. WSOY.


Lehdet

Tarmo, M. 1987. Sukupuolimuuttuja psykologisessa tutkimuksessa. Psykologia 22 (2), 94-99.


Internet

CIA 2002. The World Factbook – Afghanistan. <http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/> (Luettu: 11.9.2002)
Lehtonen, Jarmo. 1996. Suomalainen ei puhu eikä pussaa. <http://www.kolumbus.fi/~jlahti/tevekolu.htm>. (Luettu 22.11.1996).

LIITE 5, Kirjaston käyttö

Kirjat ja muu aineisto on järjestetty kirjastossa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän (YKL) mukaan, joka on käytössä maamme kaikissa kunnan- ja kaupunginkirjastoissa. Jokaisen hyllyn päässä on kyltti, jossa kerrotaan mihin luokkaan (esim. maantiede, Eurooppa) kuuluvia kirjoja siinä on. Lisäksi hyllyissä on tarkempia luokkatietoja ja jokaisen tietokirjan selkämykseen on merkitty, mihin luokkaan se kuuluu. Koko luokitusjärjestelmä on myös näkyvillä kirjastossa ja henkilökunta antaa lisätietoja.

Kauhajoen pääkirjastossa on lehtisalissa monipuolinen aikakauslehdistö ja eri päivälehtiä, jotka ovat usein parhaita lähteitä ajankohtaisissa asioissa tai monilla erikoisaloilla.
MANUAALINEN TIEDONHAKU

Pääkirjaston käsikirjastossa sijaitsee suurin osa tietosanakirjoista, joissa tieto on järjestetty aakkosjärjestykseen asiasanojen mukaan.

Käsikirjastosta löytyvät myös painetut aikakauslehti-indeksit, joista voi etsiä lehtiartikkeli-viitteitä eri aiheista. Siellä on myös eri alojen hakuteoksia ja sanakirjoja.

Uusimmat kirjallisuusarvostelut löytyvät kirjaston lehtisalista, varastossa on kirjallisuusarvosteluja 1970-luvulta alkaen.
SÄHKÖINEN TIEDONHAKU

(http://krannit.suupohja.net:8000) . Internetissä tehtäviä varauksia ja uusintoja varten tarvitaan salasana, joka annetaan pääkirjastosta.

Hauissa näkyvät Kauhajoen kunnankirjaston (pääkirjasto, kirjastoauto, Kainaston ja Päntäneen lainausasemat) ; oppilaitosten (Kauhajoen lukio, Kauppaoppilaitos) sekä Krannien (Isojoki, Karijoki ja Teuva) kokoelmatiedot.  Kranneista tehtävistä aineistontilauspyynnöistä perimme 1 € maksun.


Kirjastopalveluja internetissä

Internetin kautta on kaikilla mahdollisuus selata useimpien yleisten, maakunta ja yliopistojen -kirjastojen valikoimatietoja, joko itse tai kirjaston henkilökunnan avustuksella.

Kunnan- ja kaupunginkirjastojen verkkopalvelut (www.kirjastot.fi)

Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastot

Palvelu asiakkaiden tietopalvelukysymyksiä varten

Suomen tieteelliset kirjastot (www.lib.helsinki.fi/tilke/)

Kauhajoen kaupunginkirjasto, PL 501, 61801  KAUHAJOKI
kirjasto@kauhajoki.fi; Puh. (06) 231 8410; Fax. (06) 231 8415

Tulokset

Kauhajoen lukio menestyy myös tilastoissa

Posted on

Kauhajoen lukio menestyi loistavasti Yleisradion vertailussa lukion jälkeisiin jatko-opintoihin sijoittumisesta. Ammattikorkeakouluihin opintojen jälkeisen kahden vuoden aikana koulustamme hakeutuu ja pääsee 3. eniten kaikista ns. isoista lukiosta (yli 75 kirjoittajaa). Kaiken kaikkiaan eri korkeakouluihin ja yliopistoihin lukiostamme on tilaston tarkastelujaksolla päässyt 42,1%, joka oikeuttaa Kauhajoen lukion 26. sijaan isojen lukioiden joukosa. Tilastolukuja tulkitessa on huomattava, että kauhajoen lukion iltalinjan eli käytännössä kaksoistutkinnon opiskelijat ovat mukana samoissa luvuissa. Päivälukion puolelta vastaava prosenttiosuus on noin 50%, jolla koulumme sijoittuisi 10. sijan tuntumaan. Täten Kauhajoen lukion edellä korkeakoulupaikkojen saavuttamisessa on esimerkiksi Helsingin erikoislukioista vain yksi!

Lähilukioiden tuloksia:

Isoista lukioista korkeakouluihin:

Lukio               Sija

Lapua               9.
Kauhajoki       10.  (arvio ilman iltalinjaa)
Nurmo             40.
Kankaanpää  42.
Seinäjoki         81.

Pienistä lukioista korkeakouluihin:

Ilmajoki          9.
Jalasjärvi        10.
Jurva                47.
Parkano          70.
Kristiina          97.
Kurikka           102.
Teuva               111.
Merikarvia   121.
Alavus            164.

Honkajoen luvut sisältyvät ilmeisesti Kankaanpään lukion lukuihin.

Linkki tutkimustuloksiin.
Huomaathan, että hyvin pienten lukioiden osalta tilastollinen tarkastelu on usein harhaanjohtavaa.
Esim Kinnulan lukiosta on päässyt korkeakouluihin peräti 60%, mutta se tarkoittaa vain 3 henkeä, joten tilasto kertoo enemmän yksilöistä, kuin itse koulusta.

 

Vanhempia tilastoja ylioppilaista

 

Kauhajoen lukion aloittaneet 1975–2003 ja yo-tutkinnon viimeistään v. 2006  suorittaneet

 

Vuodet                    Lukioon tulleita             yo-tutkinnon suorittaneita                %

1975–1979                           532                                       477                                    89,7

1980–1984                           502                                       439                                    87,5

1985–1989                           506                                       437                                    86,4

1990–1994                           514                                       465                                    90,5

1995–1999                           493                                       445                                    90,3

1975–1999                          2547                                    2263                                    88,9

 

2000                                       86                   2003             73                                     84,9

2001                                       88                   2004             80                                     90,9

2002                                       90                   2005             80                                     88,9

2003                                       75                   2006             75                                     100

Vuosien 1975–1979 lukuihin sisältyvät myös v. -75 lukion 2. ja 3. luokalla olleet. Mukana ovat myös 23 kesken lukion paikkakunnalta pois muuttanutta ylioppilasta, mutta eivät ne 11, jotka ovat suorittaneet yo-tutkintonsa aikuislinjalla. Vuosina 2003 ja 2004 ylioppilaiksi päässeiden % -luvut on laskettu syksyllä 2000 ja 2001 aloittaneista, vaikka muutamat olivatkin aloittaneet opintonsa jo aikaisemmin. Lähteet: Kauhajoen lukion oppilasrekisteri; Yo-tulokset 1975–2004.

Keväällä 2003 suoritti ylioppilastutkinnon ensimmäinen vaihto-oppilas, hollantilainen Nuudia Laan. Kaksi ylioppilasta käytti opintoihinsa enemmän kuin kolme vuotta. Vuonna 2004 tuli taulukossa olevan lisäksi muista lukioista ylioppilaiksi ainakin kaksi Kauhajoella aloittanutta.

 

Kahden tutkinnon aloittajat 1995 – 2003 ja yo-tutkinnon viimeistään 2006 suorittaneet

Vuodet                  Kahden tutkinnon          Yo-tutkinnon suorittaneita               %

aloittajia

 

1995–1999                       142              1998–2002     70                                    49,2

 

2000                                    44                 2003               21                                      47,7

2001                                    47                 2004               17                                      36,7

2002                                    48                 2005               20                                      41,7

2003                                    46                 2006               31                                      67,4

 

 

Vuosina 2003 ja 2004 ylioppilaiksi päässeiden % -luvut on laskettu syksyllä 2000 ja 2001 aloittaneista, vaikka muutamat olivatkin aloittaneet opintonsa jo aikaisemmin.Lähteet: Aikuislinjan vuosikertomukset 1995–97ja 1998–2000; Sivistyslautakunnan esityslista 8.10.1997; Aikuislinjan kanslia 21.3.2003; Yo-tulokset 1998–2004.

Viitenä ensimmäisenä vuonna 1995–1999 kaksoistutkinnon aloitti yhteensä 142 opiskelijaa. Heistä urakan suoritti päätökseen vuoden 2002 loppuun mennessä 70 eli 49,2 %. Osa on päätynyt kirjoittamaan vain mieluisimman aineen tai tarpeellisimmat ylioppilaskokeet. Syksyllä 2000 kaksoistutkinnon aloitti 44 opiskelijaa. Sekä ammattitutkinnon että ylioppilastutkinnon suorittaneita lakitettiin kolmen vuoden kuluttua 2003 yhteensä 21.

Yhdistelmäopintojen aloittajista vuodelta 2003 ei ollut luotettavaa tietoa. Luku 46 on äidinkielen ensimmäiselle kurssille osallistuneiden määrä.

 

 

 

Mitä ylioppilastutkinnon jälkeen?

Opetushallituksen indikaattorijulkaisun mukaan ammattikorkeakouluihin lukuvuonna 2003–2004  hakeneista joka neljäs pyrkivä haki niihin ammatillisella tutkinnolla. Hyväksytyistä 29 %:lla oli pohjakoulutuksena ammatillinen koulutus. Määrä on ollut nousussa. Ylioppilaita hyväksytyistä oli 71 %. Uusia ylioppilaita – edellisenä keväänä tai syksynä lakitettuja – oli ammattikorkeakouluihin hyväksytyistä 22 %. Suurin osa eli melkein puolet (49 %) ammattikorkeakouluihin valituista, oli ns. vanhoja ylioppilaita. Yliopistoon pyrkivistä 5 % haki ammattitutkinnolla, ja suunta on aleneva.

Opetushallituksella ei ole tilastoja kahden tutkinnon, ammattitutkinnon ja ylioppilastutkinnon, aloittaneista ja suorittaneista; ei myöskään Tilastokeskus julkista kahden tutkinnon ylioppilaiden määriä tai jatko-opintoja. (Opetushallitus, Markku Hartonen 14.3.2005; Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2004. Toim. Timo Kumpulainen. Opetushallitus 2004; Tilastokeskus, tiedot ylioppilastutkinnon suorittaneista).

 

Työllistymisessä pätee edelleen pääsääntönä: mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi työttömyysprosentti.

 

Työttömien määrä vuosi valmistumisen jälkeen vuonna 2003

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen käyneistä              14 %

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista                      7 %

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista                    5 %

Tilastokeskuksen tilastoista vuodelta 2003 selviää, miten erilaisesta koulutuksesta valmistuneet ovat vuotta myöhemmin työllistyneet. Lähde: Tilastokeskuksen 10.3.2005 julkaisemat tiedot vuonna 2003 työllistyneistä.

 

Kauhajoen paikka tiedon ja taidon Suomessa?

Kauhajoella käydään lukiota valtakunnan keskitasoa selvästi paremmin tuloksin. Toisaalta lukiota käyvien määrä on jonkin verran alhaisempi kuin maassa keskimäärin.

Lukion voi suorittaa lyhimmillään kahdessa vuodessa, mutta siihen voi käyttää neljä vuotta. Kevään 2004 koko maan ylioppilaista 18,5 % kävi lukiota yli kolme vuotta. Muutamissa erityislukioissa lähes puolet kirjoitti ylioppilaaksi vasta neljäntenä vuonna. Kauhajoen lukiossa vastaava luku oli 9,2 %. Myös muutamat kahden tutkinnon ylioppilaat käyttivät Kauhajoella opintoihinsa neljä vuotta. (Opetushallituksen nettisivut www.oph.fi 16.22005; Kauhajoen lukion ja aikuislinjan oppilas- ja ylioppilastilastot 2000–2004)

MTV 3:n keräämät tiedot kevään 2004 ylioppilaista kertovat, että Kauhajoki oli puoltoäänien keskiarvon (23,5) perusteella noin 440 päivälukion joukossa sijalla 98 – Etelä-Pohjanmaan toiseksi parhaana. Aikuislinja (aikuislinjan ja kahden tutkinnon ylioppilaat) oli 60 aikuislinjan ja -lukion joukossa sijalla 53, puoltoääniä 14,8/ylioppilas. (MTV3:n keräämät tiedot kevään 2004 ylioppilaista)

Keväällä 2005 Kauhajoen lukion ylioppilaiden puoltoäänien keskiarvo oli 22,2 ja Kauhajoen lukion aikuislinjan (yhdistelmä+ilta) 15,7.

Tulokset

Syksyn ylioppilaat ja kevään tilastot

Posted on

Syksyn uudet ylioppilaat painoivat uutuuttaan kiiltelevät valkolakit päähänsä lukion salissa 2.12. 2011. Uusia ylioppilaita päivälukion puolelta valmistui 3 kappaletta ja kaksoistutkinnon puolelta 2 kappaletta.
Syksyn kirjoitusten tilastoja ei ole vielä käytettävissä, joten joudumme tyytymään kevään statistiikkaan. Toki tilastot tuppaavat olemaan vuodesta toiseen ihan samanlaiset. Mainittakoon vielä, että kun koulutiensä Kauhajoen lukiossa syksyllä 2008 aloitti 71 opiskelijaa on nyt vuonna 2011 valmistunut 70 ylioppilasta. Prosentit ja tilastot puhukoot puolestaan.

Hanketoiminta ja kestävä kehitys

Unicef-aiheinen vierailijaluento syyskuussa

Posted on

Lukiollamme vieraili luennoimassa 14.9. Unicefin pitkäaikainen työntekijä Marjatta Tolvanen. Hän kertoi luennossaan työstään kehitysmaissa eri puolilla maailmaa YK:n Lasten oikeuksien julistuksen toteutumisen näkökulmasta. Luennollaan hän näytti kuvia työkohteistaan, kertoi Unicefin työstä käytännössä sekä esitti osuvan määritelmän maailmankansalaisuudelle: ” Maailmankansalaisen mielestä ei ole samantekevää, mitä tapahtuu toisella puolella maailmaa.Hänelle ei riitä, että asiat ovat omassa kotimaassa hyvin, vaan hyvinvointia on lisättävä kaikkialla.”